Yksilöllisesti räätälöity ja työhön kytketty kuntoutus

Yksilöllisesti räätälöity ja työhön kytketty. Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen arviointitutkimus. (Kela 2015)

Yksilöllisesti räätälöity ja työhön kytketty (Kela 2015)

Kelan ammatillinen kuntoutus on ollut yksi merkittävä keino tukea työssä jaksamista niillä työntekijöillä, joiden työkyky on vaarassa heikentyä tai jo olennaisesti heikentynyt. Kelan terveysosasto kehitti työikäisten varhaiskuntoutusta vuosina 2007–2014 useissa eri hankkeissa ja otti käyttöön käsitteen työhönkuntoutus. Työhönkuntoutus ymmärretään ammatillisena kuntoutuksena, joka toteutuu laaja-alaisesti työpaikkojen, terveydenhuollon ja kuntoutuksen yhteistyönä.

Viimeisessä työhönkuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2) testattiin työhön kytkeytyvää, yksilöllistä ja joustavaa kuntoutusmallia. TK2-kuntoutusmallia toteutti viisi kuntoutuksen palveluntuottajaa vuosina 2012–2014. Hankkeessa oli mukana 233 kuntoutujaa ja 27 työnantajaa työterveyshuoltoineen. Kuntoutuspolku käynnistyi kuntoutuksen työorganisaatio- ja työpaikkakohtaisesta kohdentamisesta suunnitteluvaiheella ja jatkui kuntoutujien valinnan jälkeen yksilökohtaisella tilanneanalyysillä, ryhmä- ja yksilöjaksoilla päättyen yksilölliseen päätösosaan. Kuntoutuspalveluiden toteutuminen on kuvattu tarkemmin kehittämishankkeen loppuraportissa (ks. Vainiemi ym. 2014).

Monimenetelmällinen TK2-arviointitutkimus

TK2-kuntuntoutusmallin toimivuutta, hyötyjä ja vaikutuksia tutkivat Kelan tutkimusosaston kanssa yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Työterveyslaitos (TTL) ja Kuntoutussäätiö. Tutkimus (Seppänen-Järvelä 2014; Seppänen-Järvelä ym. 2015a) oli laaja ja monimenetelmällinen: tutkimuskysymyksiin vastaaminen ja tutkimuksen tulokset perustuivat useasta näkökulmasta kerättyihin aineistoihin, joilla hankittiin tietoa valituista arviointikohteista. Määrällisiä ja laadullisia aineistoja kerättiin kuntoutujilta, heidän esimiehiltään, työpaikkojen henkilöstöltä, työterveyshuollon edustajilta, työpaikkojen henkilöstöasiantuntijoilta sekä kuntoutuksen palveluntuottajan edustajilta. Aineisto koostui kyselyistä, yksilö- ja ryhmähaastatteluista sekä työpajakeskusteluista. Kaikkia kuntoutujia koskeneen kokonaisarvioinnin lisäksi tutkimukseen kuului 11 kuntoutujaa käsittänyt tapaustutkimus (Seppänen-Järvelä 2014b).

Kohdentuminen tarpeenmukaista

Tutkimustulosten mukaan TK2-kuntoutus kohdentui tarpeenmukaisesti, sillä siihen valikoitui työntekijöitä, joilla oli muuta henkilöstöä enemmän sekä työhön liittyviä muutoksia ja kuormitustekijöitä että terveyteen ja toimintakykyyn liittyviä ongelmia. Työtyytyväisyydessä ei esiintynyt eroja kuntoutujien ja muun henkilöstön välillä. Sen sijaan vaikutusmahdollisuutensa työssä kuntoutujat arvioivat paremmiksi kuin muu henkilöstö, ja kuntoutujat olivat myös muuta henkilöstöä sitoutuneempia työhönsä. Tämä voi kertoa kuntoutukseen valikoituneiden motivaatiosta kuntoutumiseen.

Kytkeytyminen työhön onnistui

Kuntoutuksen myönteiset vaikutukset tulivat esille kuntoutujien arvioissa omasta parantuneesta työkyvystään sekä työhön liittyvissä asioissa, kuten kiireen hallinnassa. Työhön liittyviä myönteisiä muutoksia ilmeni erityisesti niissä tekijöissä, joissa kuntoutujien tilanne oli huonompi verrattuna muuhun henkilöstöön ja työhön liittyvät vaikutukset kohdentuivat niille kuntoutujille, jotka kokivat työolosuhteisiin ja omaan työuraan liittyviä tuen tarpeita. Tilanneanalyysi, työpaikkakäynnit, ryhmäjaksojen ammatillisten teemojen sisällöt sekä yksilöllinen päätösosa muodostivat ammatillisuutta ja työkytkentää vahvistavan prosessin, jonka avulla saatiin kokonaisvaltainen arvio sekä työyhteisön tilanteesta että kuntoutujan ammatillisesta tilanteesta ja vietiin muutosta eteenpäin kuntoutusprosessin aikana. Kuntoutujien työtehtäviä ja työaikoja oli muokattu, työyhteisössä oli muutettu työnjakoa, jotkut olivat myös vaihtaneet työyksikköä. Kuntoutuksen havaittiin myös parantavan kuntoutujan ja esimiehen yhteistyötä. Tämä tulos poikkeaa merkittävästi aiemmista ASLAK-kuntoutusta koskevista tutkimustuloksista, joiden mukaan kuntoutus kytkeytyi varsin huonosti työhön ja työpaikkaan. Myönteisiä tuloksia edesauttoi työpaikkojen, esimiesten sekä työterveyshuoltojen aktiivinen osallistuminen kuntoutuksen toteuttamiseen. Kuntoutusmalliin sisältyneet yhteistoiminnan foorumit mahdollistivat usean tahon kuntoutuskumppanuuden.

Tutkimukseen perustuvaa kuntoutusta

Työhönkuntoutusta koskevat tutkimustulokset oli tarkoitus ottaa käyttöön ASLAK- ja Tyk-kuntoutukset korvaavassa uudessa AURA-kuntoutuksessa vuonna 2016 (Vainiemi 2015). Uusi kuntoutusmalli olisi perustunut vankkaan tutkimustietoon ja samalla se olisi edustanut tietoon perustuvan politiikan toteuttamista (Näyttöön perustuva päätöksenteko… 2014). Hallitusohjelmaan 2015 kirjattu julkisen talouden sopeutusohjelma kuitenkin estää uuden kuntoutusmuodon käynnistymisen ja katkaisee Kelan ammatillisen varhaiskuntoutuksen tradition. ASLAK-kuntoutus päättyy vuonna 2015, Kela kuitenkin jatkaa lakisääteistä ammatillista Tyk-kuntoutusta, joka muuttuu 1.5.2016 alkaen ammatilliseksi työkykyä edistäväksi KIILA-kuntoutukseksi.

Riitta Seppänen-Järvelä
johtava tutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi

Lähteet:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *