Omaishoito 24/7 + työ 8h/pvä = ?

Kela toteutti vuonna 2014 kyselytutkimuksen omaishoitajille ja haastatteli kuntien omaishoidosta vastaavia työntekijöitä. Bloggaamme tällä palstalla näiden aineistojen havaintojen perusteella ajankohtaisista omaishoitoon liittyvistä asioista. Katso myös aiempi kirjoitus.

Omaishoidon sanotaan usein olevan täyttä työtä, vieläpä kokovuorokautista. Osa omaishoitajista käy kuitenkin myös ansiotyössä. Miten tämä on mahdollista?  Selvitimme tätä tekemästämme kyselystä omaishoitajille. Haastattelimme myös kuntien omaishoidosta vastaavia henkilöitä.

Melko iso osa työssäkäyvistä omaishoitajista oli yrittäjiä. Esimerkiksi pitopalveluyrittäjä, siivousyrittäjä, asianajaja tai maanviljelijä. Olennaista lienee, että työaika ei ole tiukkoihin työaikoihin sidottua ja töiden määrään ja/tai työaikaan voi itse vaikuttaa. Voi olla myös, että yrittäjäksi on ryhdytty tai jouduttu siksi, että omaishoidon ja palkkatyön yhteensovittaminen on osoittautunut liian vaikeaksi.

Työssäkäynti ja työpaikka voi olla myös henkireikä. Osa säästi omaishoidon vapaita siihen, että voisi tällöin käydä töissä. Kyse ei tällöin liene –toivottavasti – pelkästä rahasta, vaan työyhteisöön kuulumisella on muitakin merkityksiä.

Minulle on jo henkisestikin tärkeää päästä käymään osa-aikaisesti työssä. Olen vielä suht nuori ja haluan kehittää itseäni työelämässä, vaikka lapseni etua pidänkin tärkeimpänä.

Työssäkäynti vaikuttaa monella tavalla. Omaishoitoperheen taloudellinen tilanne paranee:

Perheessämme on nyt taloudellisesti hyvä tilanne kun olen töissä. Vielä 6 kk sitten oli tilanne toinen, omaishoitajantuki oli tärkeä raha että tyttäreni sai harrastaa jne.

…mutta:

Oman kunnon huolehtiminen jää vähille ansiotyön ja omaishoidon ohessa. Haluaisin että nyt 19-vuotias tyttäreni pääsisi lähivuosina tuettuun asumisyksikköön asumaan. Tuntuu, että voimani eivät riitä enää ansiotyön ja omaishoidon yhdistämiseen. Haluaisin kuitenkin jatkaa lakisääteiseen eläkeikääni asti ansiotyössäni.

Kuntien edustajat näkivät, että maksetut palkkiot ovat niin pieniä, että omaishoitajalla on oltava muita tuloja voidakseen elää:

Kyllä tietysti on tuo korvaus, euromäärä on sellainen, että ei kukaan pysty jättämään työpaikkaansa. Eläisi omaishoidon tuen varassa, että siinä olisi tietysti vähän tekemistä.

Suurella osalla työssäkävijöistä omaishoidettava oli kouluikäinen lapsi. Oppivelvollisuus koskee myös omaishoidossa olevia lapsia, joten he ovat päivisin koulussa. Tämä mahdollistaa vanhempien työssäkäynnin, toisaalta työssäkäynti voi olla tällöin myös taloudellinen pakko: kun lapsi on päivät poissa kotoa, hoitopalkkio usein laskee:

Lapsen koulunkäynnin vuoksi omaishoidon palkkio on niin pieni, että yksin sen varaan en voi jäädä kotiin.

Työssäkäyntiin liittyi myös joitain ongelmia. Yksi oli se, että äkillisissä sairaustapauksissa lakisääteinen tilapäinen hoitovapaa, joka usein on palkallinen, on suunnattu vain alle 10-vuotiaiden hoitamiseen.

Hakeuduin osapäivätöihin lapsen vammaisuuden vuoksi sillä en olisi jaksanut 8h kokoaikatyö ja sitten kotona loput. Ansiot putosivat 50 % mutta onneksi saan omaishoidontukea. Tosin sitten kun nuori on sairas minun on jäätävä kotiin. Neiti on kohta 20v. Lakisääteinen alle 10v voi jäädä kotiin. Ei enää toimi.

Työssäkäyvä äiti tai isä joutuu usein toimimaan myös ”viimekätisenä hoitajana” esimerkiksi henkilökohtaisen avustajan sairastuessa:

Työssäkäyvänä: sijaisavun saaminen yleensä hankalaa jos esim. avustaja sairastuu. Omaishoitaja joutuu aina paikkaamaan yllättävän avuntarpeen.

Kunnan edustajat puolestaan näkivät työssäkäynnissä myös vastuukysymyksen:

Hoitajalla on vastuu siinä kohdassa sitten hoitaa sinne kotiin hoitaja, jos hoidettava ei pärjää. Jos on semmoinen sitova hoito, että pitäisi olla monta kertaa päivässä siellä – tai koko ajan.  Eli siis se vastuu on sillä omaishoitajalla. Kyllä, joo. Jos jotain sattuu, niin omaishoitaja on vastuussa.

Vuonna 2011 työn ja omaishoidon yhteensovittamisen mahdollisuuksia parannettiin, kun voimaan tuli ns. hoivavapaa (työsopimuslain muutos, jotta työntekijöillä olisi mahdollisuus jäädä väliaikaisesti pois työstä perheenjäsenen hoitamiseksi). Lain soveltaminen on jäänyt vähäiseksi, vaikka lain mukaan työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä – kyselyssämme vain muutama henkilö ilmoitti olevansa hoivavapaalla. Lailla asetettiin työnantajalle velvollisuus selvittää, minkälaisin järjestelyin työntekijän vapaa voisi toteutua. Koska vapaan saaminen edellyttää sopimista työnantajan kanssa, eivät omaishoitajat ehkä nykyisessä vaikeassa työllisyystilanteessa uskalla hyödyntää lain antamaa mahdollisuutta, vaan yrittävät sovittaa työn ja omaishoidon muulla tavoin.

Tuoreen hallitusohjelman tavoitteena on vahvistaa kaiken ikäisten omaishoitoa ja lisätä työikäisten mahdollisuuksia omaisen hoitamiseen. Tulevina vuosina tarvitaan sekä omaishoitajia että työssäkävijöitä. Näiden kahden asian paremmalle yhteensovittamiselle onkin aidosti tarvetta.  Asenteidenkin tulisi muuttua. Sekä työnantajien että työntekijöiden tulisi hyväksyä se, että joidenkin työntekijöiden hoitovelvoite aiheuttaa poikkeuksia normaaliin työrytmiin. Omaishoitoystävälliset työnantajat voisivat antaa esimerkkejä muille siitä, että oikeilla asenteilla ja joustavilla työajoilla työn ja omaishoidon yhteensovitus voi tapahtua kitkattomasti ilman pelkoa ylimääräisistä kustannuksista. Olisi tarpeen lisätä tiedottamista työstä vapautuksen mahdollisuudesta ja etsiä omaishoitoystävällisiä työpaikkoja, joissa vapaa on toteutettu, esimerkiksi muille työnantajille.

Päivi Tillman
tutkija

Yrjö Mattila
johtava tutkija

s-postit: etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätietoja:

Ajatus “Omaishoito 24/7 + työ 8h/pvä = ?”:sta

  1. Hyvä, että tutkitte ja kirjoitatte.

    Tähän olisi hyvä lisätä tapauksia, joissa omaishoitaja on koko ajan läsnähoidettavan kanssa. Silloin on kyse 24/7 ja toki muissakin tapauksissa niin on mielen tasolla.

    Tein töitä kotona free lance -toimittajana, kun hoidin kotona äitiäni. Se oli hyvin vaikea yhtälö, välilä toki toimivakin. Mutta väsyttävyyden vuoksi rahallisesti melkein mahdoton. Helpotti kun pystyin tekemään ajoittain työtä joogaohjaajana: pääsin pois liian tutusta ja välillä tukahduttavastakin ympäristöstä, sain kontakteja ja tuossa työssä sain itsekin liikuntaa,

    Viime vuosina äitini oli viikonloput sairaalassa ja arkipäivät hoidin häntä kotona. Se helpotti huomattavasti, mutta taloudellisesti se oli ankaraa¨, koska omaishoidon tuki putosi tuntuvasti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *