Masennuksesta mittaa

Viime syksynä julkaistiin depression Käypä hoito –suositus, joka perustuu riippumattomaan tutkimusnäyttöön. Spesifisten hoitomuotojen ohella elämäntilanteen tutkiminen ja psykososiaalisen tuen tarjoaminen kuuluvat hoidon keskeisiin tehtäviin. Masennuksen tunnistaminen työterveys- ja perusterveydenhuollossa sekä hoito ja kuntoutus ovat merkittäviä pyrittäessä ehkäisemään masennusperäistä työkyvyttömyyttä. Vuoden 2013 lopussa 35 448 työikäistä sai työkyvyttömyyseläkettä masennuksen takia (F32, F33, masennustila ja toistuva masennus).

Masennuksen ennaltaehkäisyn kannalta tutkimusnäyttö vaikeiden elämäntapahtumien ja kuormittavien olosuhteiden merkityksestä on vakuuttavaa. Näyttöä perinnöllisestä alttiudesta on olemassa, mutta sen merkitys ei näytä olevan ratkaiseva. 11 000 kaksosparin 30 vuoden seurantatutkimus osoitti, että masennusperäistä työkyvyttömyyttä selittivät pääosin muut kuin geneettiset tekijät (Harkonmäki ym. 2008).

Samaa tulosta tukee yli 24 000 työikäisen suomalaisen seurantatutkimuksen tulokset, jotka osoittavat, että lapsuuden kodin ongelmat selittävät merkittävän osan masennuslääkkeiden käytöstä aikuisiässä (Koskenvuo ym. 2015). Masennuksen merkitystä kansanterveyden kannalta kuvastaa se, että vuosittain noin 430 000 suomalaista käyttää masennuslääkkeitä. Jos masennuksen ennaltaehkäisyyn ei panosteta, seuraukset näkyvät eri etuuksien ja palveluiden käyttönä.

Vaikka työkyvyttömyyseläkettä saavien osuudet ovat olleet laskusuunnassa, nuorten kohdalla työkyvyttömyyseläkettä saavien osuudet ovat vuoden 2008 jälkeen nousseet. Nousu ei ole ollut huomattavan jyrkkää, mutta kehitys kuitenkin eroaa koko työikäistä väestöä koskevasta kehityksestä. Alla olevassa kuviossa esitetään masennuksen takia (F32, F33) työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuudet erikseen 16–65-ja 16–34-vuotiaasta väestöstä ajalla 2003–2013.

Kuvio. Masennuksen takia työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuudet 2003–2013

Alle 35-vuotiailla masennusperäinen työkyvyttömyys ei ole laskenut. Vuonna 2003 masennuksen takia työkyvyttömyyseläkettä sai 0,08 prosenttia 16–34-vuotiaista, vuonna 2008 vastaava prosenttiosuus oli 0,14 ja vuonna 2013 se oli 0,18. Kun katsotaan kehitystä 16–65-vuotiaassa väestössä, masennuksen takia työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuudet ovat viime vuosina laskeneet. Eri ikäryhmien lukuja voivat selittää monet tekijät, joiden tarkempi selvittäminen on tarpeen.

Viime vuosina on toteutettu uudistuksia, joiden tavoitteena on edistää masennuksen hyvän hoidon toteutumista, kuntoutukseen pääsyä ja ehkäistä työkyvyttömyyttä ja ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä. Työsuhteessa olevien ja toimivan työterveyshuollon piirissä olevien kohdalla hoitoon ja kuntoutukseen pääsy toteutuu paremmin verrattuna vailla työsuhdetta oleviin ja nuoriin, joiden kohdalla työkyvyttömyyden syynä myös ovat synnynnäiset sairaudet ja vammat.

Monen nuoren kohdalla hyvin toteutunut ammatillinen kuntoutus ei johda toiveista ja nuoren pyrkimyksistä huolimatta työelämään, vaan vaihtoehdoksi jää takuueläke. Masennuksesta toipuville tulee tarjota aiempaa tehokkaammin joustavia mahdollisuuksia palata takaisin työ- ja opiskeluelämään. Ennen kaikkea masennuksen ja muiden mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisyyn ja perheiden tukemiseen tulee panostaa aiempaa enemmän.

Karoliina Koskenvuo
erikoistutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi

Lähteet:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *