Avomuotoinen ryhmäkuntoutus auttaa masentunutta

Masennushäiriöt ovat keskeisiä työkyvyttömyyttä aiheuttavia psykiatrisia sairauksia. Lähes joka viidennellä on jossakin elämänsä vaiheessa diagnostiset kriteerit täyttävä masennustila. Masennukseen liittyy mielialan laskua, toimintakyvyn alenemista, itsetunnon madaltumista ja joskus voimakastakin väsymystä. Aloitekykyisyys ja toimintojen loppuun saattaminen on vaikeaa, eikä masentunut kykene tuntemaan nautintoa niistä asioista, jotka aiemmin ovat tuntuneet hyviltä. Kiinnostus asioita ja toisia ihmisiä kohtaan on heikentynyt, eikä monesti jaksa edes nousta aamulla ylös sängystä. Oireet vaikeuttavat monin tavoin arkiselviytymistä ja alentavat vakavasti mahdollisuutta selviytyä työelämässä.

Psykoterapia on masennuksen tärkein hoitokeino. Usein tarvitaan rinnalle myös lääkehoitoa. Psykoterapia toteutuu yleensä yksilöterapiana, jolloin potilas käy tietyin väliajoin psykoterapeutin vastaanotolla. Hoitotulokset ovat usein hyviä, ja masennuksen lievityttyä on mahdollista palata työelämään ja jatkaa arjen toimintoja.

Psykoterapiaa ei kuitenkaan ole kaikille tarjolla, eikä monille sitoutuminen pitkään psykoterapiaan ole mahdollista. Erilaisia kuntoutusmalleja on kehitetty masennuksesta kärsivien työ- ja toimintakyvyn tueksi. Eräs niistä on Kelan järjestämä AMI-kuntoutusmalli, joka on kehittämishankkeena jo päättynyt. Yhteensä 216 kuntoutujaa kävi loppuun noin vuoden kestäneen AMI-kuntoutuksen.  Tästä hankkeesta saatuja arviointitutkimuksen tietoja käytetään hyväksi, kun parhaillaan kirjoitetaan uutta standardia masentuneiden ryhmäkuntoutusta varten. Lähivuosina saadaan toivottavasti käyntiin uusi kuntoutusmalli  tueksi niille, joilla masennus uhkaa keskeyttää työelämässä jatkamisen tai haittaa muuten toimintakykyisyyttä.

AMI-hankkeen arviointitutkimuksen perusteella ryhmämuotoinen kuntoutus, joka toteutettiin yleensä työaikaan sidottuina avokäynteinä kuntoutujan lähialueella, toimi hyvin ja auttoi paitsi masennuksen lievittymisessä myös toimintakyvyn eri osa-alueiden kohenemisessa. Ryhmässä työskentely ammattitaitoisten kuntoutuksen työparien ohjauksessa antoi kuntoutujille erittäin tärkeäksi osoittautunutta vertaistukea. Työterveyshuolto koki saaneensa AMI-kuntoutusmallista hyvän työkalun niille työntekijöille, joilla masennustila alensi selvästi työssä jaksamista. Tutkimuksen perusteella kuntoutuksesta hyötyivät ennen kaikkea ne masentuneet, joiden oireilun vakavuusaste ei haitannut ryhmäkuntoisuutta.

Varhainen havaitseminen ja seuranta tärkeitä

Masennus onkin tärkeää tunnistaa työterveyshuollossa mahdollisimman varhain, jolloin päästään hyviin hoito- ja kuntoutustuloksiin.  Näin voidaan edistää työssä jatkamista ja pidentää työuria. Tutkimuksemme perusteella oli olennaista, että masennuksen hoito toteutui kuntoutuksen aikana. Noin kolmella neljästä kuntoutujasta oli masennuslääkehoito sekä kuntoutuksen alkaessa että sen päättyessä, mikä vaatii myös hoitojärjestelmän seurantaa. Toinen tärkeä asia oli työterveyshuollon jatkoseuranta kuntoutuksen jälkeen. Masennus on tyypillisesti herkästi toistuva psykiatrinen häiriö, ja uutta episodia ennakoivien oireiden tunnistaminen ja niihin puuttuminen voi jopa ehkäistä uuden sairausepisodin.

Vaikka AMI-kuntoutuksen arviointitutkimukseen ei sisältynyt verrokkiryhmää, kuntoutujien viesti kuntoutuksen koetusta vaikuttavuudesta oli kuitenkin selkeä. Kuntoutus oli edistänyt monipuolisesti kuntoutujien toimintakykyä,  ja kuntoutuksen aikana järjestettyjen verkostotapaamisten avulla osa oli voinut tehdä työelämäjärjestelyjä omaa vointia paremmin vastaavaksi.  Kuntoutuksen keskeytti noin joka kymmenes kuntoutuja, mikä kertoo hyvästä sitoutumisesta ja onnistuneesta kuntoutuksen toteuttamisesta. Kuntoutujista valtaosa oli naisia, mikä toisaalta kertoo masennuksen suuremmasta osuudesta naisilla, mutta myös siitä, että mallia on jatkossa paremmin markkinoitava myös miehille.

Annamari Tuulio-Henriksson
tutkimusprofessori
etunimi.sukunimi@kela.fi

Lähde: Tuulio-Henriksson A, Appelqvist-Schmidlechner K, Salmelainen U. AMI-kuntoutus. Ryhmäpainotteinen kuntoutusmalli työelämässä oleville masennuskuntoutujille.  Tulossa Kelan julkaisemana vuonna 2015.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *