Visioiden kestävään hyvinvointiin

”Visiot ovat poliittisen prosessin tärkein askel”. Näin julisti edesmennyt Donella Meadows, yksi Rooman klubin  kuuluisan ”Limits to Growth” -raportin kirjoittajista. Samoin taidetaan tuumata tulevaisuusorganisaatio Sitrassa, sillä viime vuoden lopulla se julkaisi työpaperin nimeltä ”Visio Suomelle: Kohti kestävää hyvinvointia”. Tämän vuoden puolella organisaatio otti seuraavan askeleen: visiota konkretisoitiin ehdotuksella strategisesta hallitusohjelmasta, jonka tavoitteena on kestävä hyvinvointi.

Kun visiona on kestävä hyvinvointi, on hyvä tietää, mitä silloin tarkoitetaan. Sitran johtava asiantuntija Timo Hämäläinen  onkin kaivannut ja hahmotellut kokonaisvaltaista hyvinvointikäsitystä, joka voisi muodostaa kestävän yhteiskunnan kovan ytimen, ks. Sitran julkaisu. Peukutan tätä: olemme omassa tutkimushankkeessamme samalla asialla. Kestävän hyvinvoinnin merkityksiä etsii myös Tuuli Hirvilammi väitöskirjassaan ”Kestävän hyvinvoinnin jäljillä − Ekologisten kysymysten integroiminen hyvinvointitutkimukseen”, joka ilmestyy tänä keväänä tutkimusosaston julkaisuna. Pysykää kanavilla!

Kestävä hyvinvointi merkitsee sitä, että elämme hyvää ja merkityksellistä elämää maapallon kantokyvyn rajoissa. Tästä Sitran visiosta ei voi olla kuin samaa mieltä, samoin kuin siitä, että vision toteutuminen edellyttää perusteellisia muutoksia elämäntavassamme, yhteiskunnan rakenteissa ja hallinnon toimintamalleissa.

Strategisen hallitusohjelman julkistamistilaisuudessa puhuneen yliasiamies Mikko Kososen  mukaan muutokseen on aina tarvittu uutta ideaa yhteiskunnan suunnasta: pelkästään vanhan korjaaminen ei riitä, ks. uutinen. Tarvitaan toisin sanoen täysremonttia. Se saattaa tarkoittaa, että vanhaa joudutaan purkamaan (ei kuitenkaan hienoja rakennuksia!). John Ehrenfeld on kirjassaan ”Sustainability by Design” esittänyt, että kestämättömän kehityksen juurisyy on vallitsevien normien mukaan toimiminen. Kansalaiset: nyt joukolla normeja rikkomaan!

Pelkästään kestävyyden päämäärän vakavasti ottaminen – puhumattakaan sen saavuttamisesta – edellyttää yleisesti omaksuttujen ajattelutapojen tarkistamista, ravistamista ja päivittämistä. Sitran visiossa vaaditaan vaurauden nykyistä laajempaa ymmärtämistä ja näkemystä luonnonvaroista ylläpidettävänä pääomana eikä kulutettavina resursseina. Lisäksi visio peräänkuuluttaa vakavaa pohdintaa siitä, miten hyvinvointia voidaan tuottaa ilman talouskasvua. Paljon on tapahtunut valtakunnassa, sillä vielä vaikkapa kymmenen vuotta sitten tällaiset ajatukset olivat kerettiläisiä.

Millainen vision sitten tulee olla? Tuore ja kysymyksiä herättävä, linjasi Mikko Kosonen. Visio viitoittaa innostavan suunnan, jota etsimme yhdessä. Siksi vision ei Kososen mielestä tarvitse olla kirkas, vaan sumeudessa on sen voima. Tavoitan ajatuksen, mutta sanoisin, että sumeudella on rajansa. Donella Meadows korosti, että visiot syntyvät sydämessä ja sielussa ja että ne kumpuavat omastatunnostamme ja sisäisestä moraalitajustamme. Ne eivät siis synny rationaalisesti, mutta järjen tulee silti ohjata niitä. Visiota tulee arvioida sen perusteella, kuinka kirkkaat sen arvot ovat. Meadowsin neuvo on: pidä visiosta ja sen päämäärästä kiinni, mutta ole joustava kulkiessasi sitä toimeenpanevalla polulla, sillä maasto on yllätyksiä täynnä. Näihin yllätyksiin saamme totisesti ilmastonmuutoksen oloissa varautua.

Donella Meadows koki visioinnin puuttuvan lähes täysin poliittisesta keskustelusta ja koko kulttuuristamme. Toivotaan, että se tekee komean paluun.

Tuula Helne
johtava tutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisäkirjallisuutta:

Sosiaalipolitiikka rajallisella maapallolla

Changing Paradigms : A Sketch for Sustainable Wellbeing and Ecosocial Policy”.

Ajatus “Visioiden kestävään hyvinvointiin”:sta

  1. Määrällisen kasvun oloissa on hyvinvointia helppo jakaa. Kasvun vaatimus on kuitenkin liian yksinkertainen ja banaali ratkaisu: vasta sellainen yhteiskunta on onnellinen ja tasapainossa, joka selviää myös määrällisesti heikkenevissä oloissa. Japani näkyy selvinneen hyvin kasvutasanteestaan ynnä tsunamista lujan yhteiskuntansa ansiosta. – Taloudellinen kasvu voi kohdistua myös immateriaalisiin arvoihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *