Kenelle kuntoutus kuuluu?

Miten tunnistaa varhaiskuntoutuksen tarve työelämässä? Kela, 2015.

Miten tunnistaa varhaiskuntoutuksen tarve työelämässä? Kela, 2015.

ASLAK-kuntoutuksen vaikuttavuus on kyseenalaistettu ja sanottu, että se kohdistuu vääriin ihmisiin. Väitetään, että kuntoutukseen osallistuvat pitävät muutenkin itsestään ja terveydestään hyvää huolta.

ASLAK on Kelan ammatillisesti syvennettyä varhaiskuntoutusta, jota on tarjottu 1980-luvulta lähtien ja jonka tavoitteena on ehkäistä työkyvyn alenemista. Kuntoutus on tarkoitettu niille, joilla on työkyvyn alenemisen riskejä, muttei vielä selkeitä työssä selviämisen ongelmia. ASLAKiin hakeudutaan työterveyshuollon kautta. AURA on Kelan uusi, vuonna 2016 käynnistyvä kuntoutusmuoto, jossa työkykyä ylläpitävät kuntoutusmuodot TYK ja ASLAK yhdistyvät.

Miten sitten voisimme tunnistaa aidon kuntoutustarpeen, ne joilla työkyky uhkaa alentua ja jotka hyötyisivät kuntoutuksesta? Riittääkö se että tiukennamme vaatimuksia ja edellytämme että vain ”riskihenkilöt”, kaikkein sairaimmat ja raihnaisimmat ja epäterveellisimmin elävät pääsisivät kuntoutukseen? Kuntoutus voi kuitenkin olla vaikuttavaa vasta jos heillä on mahdollisuuksia ja halua muuttaa elämäänsä terveellisempään suuntaan kuntoutuksen tukemana.

ASLAK-kuntoutujien profiili on pikkuhiljaa muuttunut. Jos he aiemmin olivatkin varsin terveitä, niin nykyään heillä on keskimääräistä useammin joku pitkäaikaissairaus, masennusta tai uupumisoireita. Mutta sairaudet ja oireet eivät ole ainoita, eivätkä välttämättä tärkeimpiä työkyvyn alenemisen riskitekijöitä. Alhainen sosioekonominen asema, osa-aikatyö ja kokemus heikosta työn hallinnasta ennakoivat myös työkyvyttömyyttä. Sama pätee tiettyihin toimialoihin ja maantieteelliseen sijaintiin. Pitäisikö myös näitä riskitekijöitä käyttää kuntoutuksen valintakriteereinä? Silloin kuntoutukseen valinnan pitäisi kohdistua etupäässä Itä-Suomeen ja maaseudulle, sekä siivous-, sosiaali- ja terveys- ja rakennusalalle.

Voimme valita kuntoutukseen kaikkein korkeimman riskin henkilöt heidän sairauksien, elintapojen, työpaikan olosuhteiden ja sosioekonomisten seikkojen perusteella, mutta emme silti voi olla varmoja kannattaako kuntoutus. Esteitä ja edistäviä tekijöitä voi olla monenlaisia. Perusasioiden pitää olla kunnossa ja elämän sen verran hallinnassa, että kuntoutukseen voi irtautua. Jos rahasta tekee tiukkaa ja perheen tilanteesta on jatkuva huoli, kuntoutukseen on hankala keskittyä. Esimiehen ja työyhteisön kannustava asenne auttaa kuntoutujaa, mutta myös oman motivaation pitää olla kypsynyt elämänmuutosten tekemiseksi. Pelot, asenteet ja koko persoonallisuus vaikuttaa siihen, miten kuntoutus onnistuu. Pyritäänkö näitä asioita tunnistamaan, kun kuntoutujia valitaan? Ja pitäisikö niitä pyrkiä tunnistamaan?

ASLAK luotiin maailmaan, jossa savupiipputeollisuus ja virkamieskunta kasvoivat, jossa vakituiset vuosikymmenten kestoiset työsuhteet olivat tavallisia. Ajat ovat muuttuneet. Ihmisten työurat koostuvat osista ja pätkistä, myös palkkatyön ja yrittäjyyden yhdisteleminen lisääntyy. Näitä ihmisiä ei työterveyshuolto nykymuodossaan tavoita ainakaan ASLAK-kurssilaisia haettaessa.

Nykyinen järjestelmä, jossa kuntoutuskurssien koko, ajoitus ja sisältö suunnitellaan ensin ja osallistujat haetaan niihin jälkikäteen, ei tue aitoa ja oikea-aikaista tarveperusteista kuntoutukseen valintaa. On vain sattumaa, jos organisaatioissa tai alueella on juuri kurssillisen verran ihmisiä juuri sopivassa motivaation kypsyysasteessa, juuri silloin, kun kuntoutuksen on määrä alkaa. Tilalle tarvitaan reaaliaikainen järjestelmä, joka palvelee ihmisiä juuri sillä hetkellä kun ongelmat on tunnistettu ja kypsyneet muutoshaluksi. Tämän toteutus on Kelassa käynnistynyt.

Iris Pasternack
terveydenhuollon menetelmien arvioinnin asiantuntija
Summaryx Oy
etunimi.sukunimi@fimnet.fi

Lähde: Pasternack I, Autti-Rämö I, Hinkka K, Pappila J. Miten tunnistaa varhaiskuntoutuksen tarve työelämässä? Kirjallisuuskatsaus työkyvyn heikkenemisen ennusmerkeistä ja varhaisen tunnistamisen työkaluista. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 91, 2015.

3 ajatusta “Kenelle kuntoutus kuuluu?”:sta

  1. Uutta työssä oleville suunnattua AURA-kuntoutusta voi jatkossa hakea sähköisesti ja hakuaika on jatkuva.
    AURA-kuntoutus kohdistuu oikea-aikasemmin ja kuntoutusprosessi on joustava ja asiakaslähtöinen.

    Kuntoutukseen kuuluu kuntoutujan tilanteen arviointi, ryhmäjaksot, yksilölliset osiot sekä päätösosa.

    Työnantajalla ja työterveyshuollolla on selkeät roolit kuntoutusprosessissa.

  2. Pelkkään yksilöön kohdistuvat interventiot kuten kuntoutus tai yksilön oma motivaatio tai toimet eivät yksistään riitä ellei työpaikalla tapahdu yksilön työ- ja toimintakykyä sekä työviihtyvyyttä tukevia ja lisääviä toimenpiteitä. Tällöin esim. johtaminen ja sen ulottuvuudet ovat avainasemassa yksilön työkyvyn tukemisessa.

  3. Työikäisten kuntoutuksen vaikuttavuuteen vaikuttaa myös suuresti työpaikalla tapahtuvat toimenpiteet joissa avainasemassa ovat esimiehet.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *