Tuleva eläkeuudistus sorsii naisia?

Naisten työeläke on keskimäärin 65 prosenttia miesten eläkkeestä. Hoitovapaat voivat tehdä ison loven naisten eläkkeisiin. Naisten palkka on edelleen pienempi kuin miesten palkka.

Nämä ovat tosiasioita, eivät mielipiteitä. Myönteistäkin kehitystä on tapahtunut 2000-luvulla – vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen eläkettä on karttunut alle 3-vuotiaan lapsen hoitamisesta siltä ajalta, jolloin vanhempi, useimmiten äiti, saa kotihoidon tukea – eläkkeen karttumisen peruste tosin on vain noin 700 euroa kuukaudessa.

Eläkejärjestelmän uudistamista koskeneen neuvottelutuloksen mukaisissa laskelmissa oletetaan työurien pidentyvän, tämän lisäksi miesten ja naisten eläketasojen on sanottu kohoavan uudistuksen seurauksena suurin piirtein saman verran ja johtavan pitkällä tähtäimellä eläke-erojen tasaantumiseen. Toisenlaisiakin arvioita on esitetty. Naisten työmarkkinoille tuloikä on keskimäärin korkeampi kuin miesten, perhevapaat pienentävät etenkin naisten tulevia eläkkeitä ja työuran loppupään superkarttuman poisto vie naisilta mahdollisuuden kompensoida pienemmäksi jääviä eläkkeitä. Tämän lisäksi vanha sanonta ”ei saa nuolaista ennen kuin tipahtaa” sopii hyvin myös keskusteluun eläkeuudistuksen oletetuista vaikutuksista.

Tulevan eläkeuudistuksen sukupuolivaikutusten arviointi on jäänyt puolitiehen, esimerkkinä tästä eläkeuudistuksessa esitetty uusi eläkemuoto, työuraeläke, joka voitaisiin myöntää lievemmin kriteerein kuin työkyvyttömyyseläke pitkän työuran eli vähintään 38 vuotta työtä tehneille, 63 vuotta täyttäneille jos työtä on tehty rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä. Tällaiseen työuraan katsottaisiin kuuluvaksi äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahakausia enintään 3 vuoden ajalta. Perhevapaaetuuksista kotihoidontukikuukausia ei ilmeisesti otettaisi työuran pituuden laskemisessa mukaan lainkaan?

Naiset käyttävät edelleen pääosan lastenhoitoon liittyvistä perhevapaista ja tämän johdosta raskasta työtä tehneiden lapsia saaneiden naisten, etenkin jos lapsia on syntynyt useampia, mahdollisuudet täyttää työuraeläkkeen edellytykset työskentelyvuosien osalta olisivat heikommat kuin miesten. Työuraeläkettä koskevien yksityiskohtien on esitetty tarkentuvan lakien valmistelussa, sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta perhevapailla olo tulisi ottaa kattavammin huomioon valmistelussa.

Eläkeuudistusta koskevista neuvotteluista jätettiin ulkopuolelle perhe-eläkkeet, joita on tarkoitus käsitellä kolmikannassa. Perhe-eläkkeiden uudistamista on välillä vaadittu pontevasti ja vedottu mm. siihen, että erityisesti leskeneläke perustuu menneiden vuosikymmenten perhemalliin ja tulee kalliiksi. Niin kauan kuin naisten ja miesten välinen tasa-arvo työvoimaan osallistumisessa, palkka- ja eläketasossa edustaa ”mennyttä aikaa” ja ei toteudu, leskeneläkkeillä on sukupuolten välistä epätasa-arvoa työurissa ja eläkkeissä tasaava vaikutus. Toivottavasti myös tämä ymmärretään ottaa eläkejärjestelmän uudistamista koskevissa neuvotteluissa ja päätöksenteossa huomioon.

Karoliina Koskenvuo
Erikoistutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi

7 ajatusta “Tuleva eläkeuudistus sorsii naisia?”:sta

  1. Eräs keskeinen kysymys on, miten erilaiset sukupuolittuneet hoito- yms. vapaat luetaan eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi. Kuinka pitkiltä hoitovapaajaksoilta eläkekertymää voidaan kartuttaa? Mikä on se laskennallinen hoitovapaan aikainen tulo, jota käytetään eläkkeen laskentaperusteena? Näihin kysymyksiin eri maiden eläkejärjestelmät antavat erilaisia vastauksia – ja vastauksilla on sukupuolittuneet seurausvaikutuksensa.

  2. No, naiset sentään pääsevät nauttimaan eläkkeistään. Miehet on sitä ennen tapettu työllä – tai työttömyydellä. Näin ollen voi sanoa, että eläkeuudistus, eläkeiän nostaminen, syjii ennen muuta miehiä.

    Sekä huomattavasti huonommalla terveydenhuollolla. Naisten terveydenhuoltoon käytetään meillä monin verroin enemmän rahaa kuin miesten. Miksi ette kutsu sitä tasa-arvo-ongelmaksi?

    Jos naisten eläkkeet ovat pienempiä, se johtuu ensisijaisesti naisten omista valinnoista. Valintaan matalapalkka-aloja ja ollaan pitkään pois työelämästä. Missä on naisten oma vastuu elämästään ja valinnoistaan? Eikö naisia pitäisi kohdella vastuullisina aikuisina ihmisinä, eikä vain avuttomina uhreina?

  3. Ihan asiaa. Kyllä naisille pitäisi kompensoida eläkkeeseen kohtuullinen aika minkä he ovat olleet hoitovapaalla. Ellei nyt esimerkiksi leskeneläkkeen katsota tekevän siitä ainakin osaa – vaikka olisi miten vanhakantaiseen perhemalliin liittyvää.

    Mutta, ja tämä on iso mutta. Miksi eläkkeen suuruutta korjaava elianajanodotekerroin ei ora huomioon naisten huomattavasti pidempää eläkkeelläoloaikaa? Muistikuvani mukaan miehet kartuttavat enemmän eläkevarallsiuutta kuin ehtivät elinaikanaan nostaa. Sen sijaan naiset taas nostavat enemmän eläkettä enemmän kuin ovat eläkevarallisuutta työaikoinaan kartuttaneet. Eikä tätäkin voida katsoa naisten hoitovapaita kompensoivaksi? Miksi tässä blogikirjoituksessa ei analysoitu näitä puolia asiasta – ainoastaan vain yksipuolisesti eläkkeen suuruutta. Tämä on hiukan samanlaista kuin erätön väite, että naisten palkat ovat 17-18% alhaisemmat kuin miesten! Tuore joulukuussas 2014 julkaistu ILO:n kansainvälinen vertailututkimus kertoo Suomen osalta, että kun ansioiden kokonaissummaa oikaistaan vertailukelpoisuuden saamiseksi tiedossa olevillä selittävillä tekijöillä saadaan naisten selittämättömäksi ansiotason eroksi päinvastoin 9% enemmän kuin on miesten ansiotaso.

  4. Jokainen eläkeiän nosto sorsii keskimäärin enemmän miehiä kuin naisia, sillä miehet elävät lyhyemmän elämän ja eläkeikää nostetaan miehillä ja naisilla yhtä paljon. Esimerkkilaskelma: Jos miehet ehtivät olla nyt eläkkeellä 10 vuotta, kahden vuoden vähennys merkitsee eläkkeelläoloajan lyhennystä 20 %. Naisilla kahden vuoden lyhennys kuudestatoista vuodesta on vain 12,5 %.

    Eikä naisen palkka ole pienempi kuin miehen palkka. Naisen ansiot ovat pienemmät kuin miesten, mutta se on eri asia.

    Tehtyä vuosityötuntia kohden Suomessa maksetaan samaa tuntipalkkaa miehille ja naisille. Verotietojen mukaan naiset saavat noin 75 % miesten palkkatuloista, mutta siinä on tietenkin mukana ylityö- ym. ei-syrjivät lisät. Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan naiset tekevät noin 80 % miesten vuosityötunneista. Näin ollen tuntipalkka on suunnilleen sama.

  5. Kokonaisuudessaan ainakin eläkejärjestelmä pikemmin suosii voimakkaasti naisia ja syrjii miehiä. Miehille ei lakisääteistä varusmiesajasta makseta mitään eläkettä ja koska miehet elävät keskimäärin vuosia lyhyempään kuin naiset, mikä on huomattavan suuri prosentuaalinen osuus eläkevuosista, jää miehille saldo pahasti miinukselle ja naisille plussalle. Samansuuruista palkkaa ja yhtä pitkään töitä tehneistä saa siis nainen keskimäärin kymmeniä prosentteja enemmän eläkkeen kautta tätä ns. viivästettyä palkkaa ja mies kymmeniä prosentteja pienempää. Tilanteessa on todella outoa, että eläkkeitä vielä leikataan syntymävuoden mukaan arvioidulla elinaikaodotteella, mutta siinä ei huomioida mitenkään sukupuolta, vaikka se vaikuttaa odotteeseen enemmän kuin syntymävuosi. Käytännössä siis miesten eläkkeitä leikataan rajusti naisten hyväksi.

  6. Eläkeasioissa tyydytään näköjään yhä julistamaan naisille edullista puolitotuutta, vaikka kokonaisuutta katsoessa naiset ovat tämän maamme ainoan laillisen ketjukirjepelin suurvoittajia.

    On totta, että naisten keskimääräinen kuukausieläke on pienempi kuin miesten keskimääräinen kuukausieläke. Jostain syystä kuitenkin tätä mantraa toistettaessa jää aina kertomatta se mitalin kirkaampi puoli, että naisten keskimäärinen kokonaiseläke (=eläkekuukausien määrä x kuukausieläke) on suurempi kuin miesten, koska naiset elävät Suomessa keskimäärin 8 vuotta pidempään kuin miehet, eli saavat eläkettä 100 kuukautta pidemmän ajan.

    Keskimääräisen eliniän vahvan sukupuolittuneisuuden vuoksi Suomen työeläkejärjestelmä siirtää vuositasolla jo yli miljardi euroa Suomen miesten ja heidän työnantajiensa maksamia eläkemaksuja vastikkeetta naisille, mikä on rahassa mitattuna suomalaisen yhteiskunnan suurin tasa-arvoepäkohta. Tämän miehiltä heidän omiin eläkkeisiinsä nähden liikaa perityn maksun suuruutta kuvaa se, että sillä kerätty raha riittää Suomen naisten kolmen viimeisen elinvuoden eläkkeiden maksamiseen.

    On outoa, että tämän suuruusluokan selkeästä tasa-arvoepäkohdasta ollaan vaitonaisia muuten joka käänteessä tasa-arvoa korostavassa maassa aivan kun asia kuuluisi valtiosalaisuuden piiriin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *