Vaikuttaako ravinto muistisairauksiin?

Ravinnon yhteyttä muistisairauksiin on tutkittu viime vuosina erityisen vilkkaasti. Aiheesta sai syventävää tietoa valtakunnallisilta ravitsemuspäiviltä ”Ruoki aivojasi”, jotka pidettiin lokakuussa 2014 Helsingissä.

Ruoki aivojasi – kuten sydäntäsi

Ruokavalio vaikuttaa sydänterveyteen ja samalla aivoterveyteen. Kohonnut verenpaine, muut sydän- ja verisuonisairaudet sekä lihavuus ovat merkittäviä muistisairauksien riskitekijöitä. Näin ollen niitä ehkäisevä ruokavalio ehkäisee myös muistisairauksia. Se, mikä on hyväksi terveydelle, tekee hyvää myös aivoille.

Mitä aivot tarvitsevat?

Aivot ovat muistisairauksien kannalta keskeinen elin. Sen kaikki rakennusaineet ovat peräisin ravinnosta, joten ruoan tulisi olla varhaislapsuudesta saakka riittävän monipuolista. Aivoissa on hermosolujen ympärillä eristävä ja suojaava hermotuppi. Se koostuu myeliinistä, josta suurin osa (70-85 %) on rasvaa. Myeliinin tehtävä on nopeuttaa hermoimpulssien kulkua aivoihin ja takaisin muualle elimistöön. Näin se tehostaa aivojen tiedonkäsittelyä.  Tämän vuoksi ravinnon sisältämän rasvan laadulla on aivoterveyden ja muistin kannalta merkitystä.

Aivoilla ei ole energiavarastoja, joten ne tarvitsevat jatkuvasti ravinnokseen glukoosia eli rypälesokeria. Sitä ne saavat verenkierron mukana, kun leivän, perunan, hedelmien ja muiden ruoka-aineiden sisältämät hiilihydraatit hajoavat elimistössä glukoosiksi ja muiksi sokereiksi. Sokeria ei siis tarvitse syödä aivojen energiatarpeen vuoksi.

Lyhyet ateriavälit ja pienet ruoka-annokset ovat herkkua aivoille. Ne takaavat verensokerin tasaisuuden, mikä auttaa muistia ja parantaa keskittymiskykyä. Sen sijaan pitkät ateriavälit ja raskaat superannokset heiluttavat verensokeria. Ne ovat rasitus aivoille, sillä muisti alkaa pätkiä ja tarkkaavaisuus herpaantuu.

Välimeren ruokavalio hyväksi muistille

Tutkimusnäyttöä on siitä, että Välimeren ruokavaliota (ks. Terveyskirjaston artikkeli) noudattavilla alttius muistisairauksille on pienempi kuin verrokeilla. Onko kyse hyvästä ruokavaliokokonaisuudesta vai joistakin yksittäisistä tekijöistä? Se selvinnee tulevien tutkimusten myötä. Joka tapauksessa Välimeren ruokavalio sisältää runsaasti kasvikunnan tuotteita ja kalaa, joilla tiedetään olevan suotuisa vaikutus muistiin.

Kasvikset suojaavat – pillereistä ei apua

Kasvikset ja hedelmät näyttävät suojaavan dementialta. Niiden runsaan käytön on havaittu hidastavan tiedonkäsittelyyn liittyvien toimintojen heikkenemistä. On kuitenkin epäselvää, saammeko kiittää siitä vitamiineja vai jotain muuta kasvisten käyttöön liittyvää. Synteettistä vitamiinivalmisteista ei ole havaittu olevan muistisairauksien ehkäisyssä hyötyä, joten niiden varaan ei kannata muistiongelmien ehkäisyä rakentaa.

Kala ja pehmeät rasvat tärkeitä

Viitteitä on myös siitä, että kalan syöminen saattaa ehkäistä muistisairauksia. Vaikuttavana tekijänä pidetään kalan sisältämiä omega-3-rasvahappoja. Niiden hyviä lähteitä ovat myös esimerkiksi rypsi-, pellavansiemen- ja camelinaöljy ja niitä sisältävät pehmeät margariinit, samoin pähkinät ja siemenet. Ei siis aihetta huoleen, jos ei voi syödä kalaa.

Mustikoistako tukea muistille?

Marjojen valtteja hedelmiin verrattuna ovat niiden sisältämät fenoliset yhdisteet, joilla on monenlaisia terveysvaikutuksia. On saatu viitteitä siitä, että esimerkiksi mustikan sisältämillä väriaineilla, antosyaaneilla, saattaisi olla merkitystä muistisairauksien ehkäisyssä. Tämä lupaava tieto perustuu tosin toistaiseksi pääosin eläinkokeisiin (linkki).

B12-vitamiinin merkitystä tutkitaan

Muistisairauksien kannalta kiinnostava on B12-vitamiini, jota tarvitaan aivojen hermosolujen muodostukseen ja toimintaan. Sitä on kaikessa eläinperäisessä ravinnossa, joten sekaruokaa syövillä sen saanti on yleensä riittävää.  Ikääntyneillä sen imeytyminen saattaa olla kuitenkin heikentynyt. Tämä voi altistaa puutokselle ja mahdollisesti myös muistisairauksille. Vegaanien on tärkeää täydentää ruokavaliotaan B12-vitamiinilla, koska sitä ei ole kasvikunnan tuotteissa lainkaan.

Kovat rasvat ja alkoholi – niitä kannattaa karttaa

Ravinnossa voi olla myös muistisairauksille altistavia tekijöitä. Tyydyttyneet eli kovat rasvat ovat yhteydessä lisääntyneeseen dementian riskiin. Niiden runsas saanti saattaa lisätä hermosoluja tuhoavien amyloidi-plakkien määrää aivojen muistikeskuksessa. Ne voivat aiheuttaa myös hermosoluja vaurioittavaa hiljaista tulehdusta. Näiden seurauksena muisti ja kyky hallita kehon toimintoja heikkenee.  Myös runsas alkoholin käyttö altistaa muistisairauksille. Nämä riskitekijät kannattaa huomioida erityisesti silloin, jos suvussa esiintyy muistisairauksia.

Elintavat tärkeitä vauvasta vaariin

Mikään yksittäinen ruoka-aine tai ravintoaine ei pysty ehkäisemään muistisairauksia. Oleellista on terveellisen ruokavalion kokonaisuus, jota painotetaan myös nykyisissä ravitsemussuosituksissa. Ei pidä unohtaa myöskään muita elintapoja. Niiden merkitys tulikin jo aikaisemmin esiin Ilona Autti-Rämön kirjoittamassa blogissa: Pelkäätkö dementiaa?.

Muistisairauksiin johtava prosessi käynnistyy aivoissa vuosia tai jopa vuosikymmeniä ennen oireiden ilmenemistä. On siis tärkeää omaksua terveelliset ruokatottumukset ja muut elintavat jo lapsuudessa ja säilyttää ne läpi elämän. Vaikka muisti ei pysyisikään veitsenterävänä, varmistuu kuitenkin se, että dementian uhka pysyy loitolla mahdollisimman korkeaan ikään saakka.

Paula Hakala
johtava tutkija, dosentti
etunimi.sukunimi@kela.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *