Nuorten toimeentulon tilanteesta on tiedettävä enemmän!

Nuorten toimeentuloturvan taso ja käyttö. (Kela, 2014)

Nuorten toimeentuloturvan taso ja käyttö. (Kela, 2014)

Monet nuoret elävät nykyisin nuoruuden ja aikuisuuden välimaastossa yhä pidempään. Vakaan työuran ja toimeentulon saavuttaminen ovat siirtyneet myöhemmäksi, koska nuoret opiskelevat pidempään ja työmarkkinoille siirtyminen tapahtuu usein määräaikaisten työsuhteiden kautta.

Nuoret tarvitsevatkin monenlaista tukea siirtymisessä aikuisuuteen. Tarvitaan myös tietoa siitä, miten yhteiskunta voisi tukea nuoria tekemään järkeviä valintoja elämänsä kriittisessä vaiheessa. Esimerkiksi miten nuoret saadaan motivoiduksi opiskelemaan, vaikka toimeentulo voi väliaikaisesti olla alhainen.

Opiskelevien nuorten taloudellista toimeentuloa on tutkittu runsaasti. Valtaosin samantapaisilla kyselytutkimuksilla, joissa selvitetään eri toimeentulon lähteiden roolia opiskelijoilla. Yhtä lailla työttömällä nuorella kuin kotona lastaan hoitavalla nuorella voi toimeentulo koostua erilaisista lähteistä. Esimerkiksi vanhempien tuki voi olla merkittävässä roolissa. Jostain syystä nuorten toimeentulon lähteitä kartoittavia tutkimuksia muista kuin opiskelijoista on tehty kovin vähän.

Aikuisuuteen siirtyvien nuorten heikko taloudellinen tilanne ei välttämättä ole ongelma, jos se on väliaikaista. Opiskelunaikaisen alhaisen tulotason ajatellaan jossain määrin johtuvan nuorten omasta valinnasta ja investoinnista koulutukseen. Nuorten pitkittynyt työmarkkinatuen ja toimeentulotuen käyttö ovat sen sijaan selviä riskitekijöitä syrjäytymisessä. Toimeentulotuen pitkäkestoisesta saamisesta löytyy jonkin verran tutkimuksia, mutta syyperusteisten etuuksien, kuten työmarkkinatuen kestotarkasteluja ei juuri ole tehty.

Toimeentuloturvan dynamiikan analyyseissa hallinnolliset rekisterit ovat korvaamattomia. Niitä sopivasti muokkaamalla voi löytää uusia havaintoja. Omassa tutkimuksessani rekisteritietoja pyörittämällä sain tulokseksi, että pitkäkestoinen opintotuen saanti vähensi toimeentulotuen päällekkäistä saamista. Työmarkkinatuen pitkäkestoinen saaminen nuorilla päinvastoin lisäsi toimeentulotuen saamista. Työttömyyden pitkittyessä nuoret olivat siis yhä heikommassa taloudellisessa tilanteessa.

Nuorten työmarkkinatuen pitkäkestoinen saaminen huutaa jatkotarkasteluja ja syventävää analyysiä. Esimerkiksi kuinka pitkäaikaista etuuksien käyttö tarkalleen ottaen on ja kuinka monella etuudet seuraavat toisiaan. Tarkkojen toimeentulourien analysointi vaatisi henkilöittäin katkottomien etuuskausien tiedot, joita käyttämässäni tutkimusaineistossa ei ollut. Niiden muodostaminen rekistereistä olisi vaativa tehtävä, mutta siinähän olisi jollekin osaavalle tutkijalle työsarkaa.

Vesa Ylönen
tilastopäällikkö, Kelan aktuaari- ja tilasto-osasto
etunimi.sukunimi@kela.fi

Julkaisu: Ylönen V. Nuorten toimeentuloturvan taso ja käyttö. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 86, 2014.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *