Kiloja karistamalla kehitysapua Nepaliin – miksi ja miten?

Vuoden vaihteessa paljastui uutisotsakkeen ”Läskillä lukutaitoa Nepaliin” takaa kiehtova, pienen salaperäisyyden verhoama idea. Julkisuutta kaihtava yksityishenkilö on luvannut ”ostaa” suomalaisten laihduttamat kilot 15 euroa kilohintaan. Näin kertyvän rahasumman – maksimissaan 10 miljoonaa euroa – hän lahjoittaa Nepalin opettajakoulutuksen hyväksi. Voisiko terveyden edistämisen täällä koti-Suomessa ja kestävän kehitysavun enää paremmin yhdistää?

Kuva: Paula Hakala

Kampanja hyvässä vauhdissa

Nostan hattua Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL), joka lähti pikavauhtia tukemaan kampanjaa tiedottamalla siitä ja organisoimalla punnitustietojen kokoamisen. Kaikki oleellinen kampanjasta ja siihen osallistumisesta löytyy täältä.

Myös haasteen saaneet seurakunnat ovat panneet toimeksi (lue lisää). Tätä kirjoittaessani jo noin 30 % (132 seurakuntaa) kaikista paikallisista seurakunnista on sitoutunut hoitamaan laihduttajien punnitsemisen. Alkupunnituksessa tulee käydä helmikuun loppuun mennessä. Tärkeää on käydä myös loppupunnituksessa, joka tapahtuu toukokuussa.

Nepal – köyhä, mutta kehityskelpoinen maa

Miksi lahjoitus juuri Nepaliin? Hyvä peruste on ainakin se, että Nepal on edelleenkin yksi maailman köyhimmistä kehitysmaista. Koulutukseen satsaaminen on perusedellytys sille, että Nepal pääsee jaloilleen ja pystyy jatkossa kehittämään esimerkiksi terveydenhuoltoaan ja elinolojaan omin avuin.

Meneekö lahjoitussumma todella siihen, mihin se on tarkoitettu? Siihen voinemme luottaa, sillä Ulkoasiainministeriö (UM) on sitoutunut valvomaan rahojen käyttöä. Esimerkkejä siitä, mitä lahjoitusrahoilla voi Nepalissa koulujen ja lasten hyväksi tehdä, on koottu UM:n verkkosivuille.

Lumoavaa vehreyttä ja kaaosmaista kurjuutta

Itselläni oli mahdollisuus vierailla Nepalissa 20 vuotta sitten. Kaupunkien kaaos ja kansan köyhyys olivat räikeä vastakohta vuoristomaisemien silmiä hivelevälle kauneudelle. Sähkökatkokset ja auton rikkoutuminen tai juuttuminen liejuisilla teillä olivat nepalilaisten jokapäiväisiä harmeja. Kansan hymy oli silti herkässä ja ystävällisyys käsin kosketeltavaa. Ei voinut olla vertaamatta, kuinka pienistä asioista me täällä kotimaassa valitammekaan. Samanlaisia kokemuksia olen kuullut aivan äskettäin Nepalissa käyneiltä, joten tilanne ei liene paljoakaan muuttunut.

Matkalla ottamani kuvan lapset ovat nyt 25-30-vuotiaita. Koulutuksella tai sen puutteella lienee ratkaiseva vaikutus siihen, millainen on heidän elämäntilanteensa tänään.

Kuva: Paula Hakala

”Terveysmesenaatteja” tarvitaan

Mesenaatit ovat kautta aikojen tukeneet taloudellisesti esimerkiksi tieteitä ja taiteita. Sen sijaan vastaavantyyppisiä terveyden edistämisen tukijoita ei ainakaan äkkiseltään muistu mieleeni. Niinpä olenkin nimennyt kampanjan käynnistäjän mielessäni ”terveysmesenaatiksi”.

Parhaassa tapauksessa hänen esimerkkinsä voi innoittaa muitakin pohtimaan, voisiko lahjoittaa ylimääräistä rahaa tai aikaa koko maapallomme hyvinvointia tavalla tai toisella edistävään toimintaan.

Liikakiloja riittää – hennotko luopua?

Suomessa ylipainoisuuden rajan (painoindeksi > 25 kg/m2) ylittää työikäisistä noin 2,1 miljoonaan henkilöä. Heistä noin 650 000 on lihavia (painoindeksi > 30 kg/m2), joille ylipaino on melkoinen terveysriski. THL:ssa tehtyjen laskelmien mukaan meillä suomalaisilla on liikakiloja yhteensä noin 28 miljoonaa kiloa, joten niitä riittää ”myytäväksi” hyvään tarkoitukseen.

”Terveysmesenaatin” maksimilahjoitusta varten pitäisi saada kokoon 666 666 laihdutettua kiloa, joten jokaisen ylipainoisen pienikin laihtuminen on kullanarvoinen. Yllä esittämistäni luvuista voi laskeskella, että jos esimerkiksi joka toinen lihavista onnistuu laihduttamaan runsaat 3 kg, maksimisumma on koossa.

Jokainen kampanjaan osallistuja saa takuupalkintona ainakin hyvän mielen panoksestaan Nepalin lasten hyväksi. Useita lisäbonuksiakin on luvassa: terveys kohenee, vireys ja jaksaminen paranevat ja ulkoinen olemuskin kohentuu. Tämä kaikki siis ihan ilmaiseksi. Miksi et siis sinäkin lähtisi tukemaan kampanjaa, jos kaipaat kevyempää oloa!

Paula Hakala
johtava tutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi

Ajatus “Kiloja karistamalla kehitysapua Nepaliin – miksi ja miten?”:sta

  1. Innostavasti kirjoitettu blogi! Kuvat ja omakohtaiset kokemukset toivat siihen lisää syvyyttä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *