Mikä maksaa allergian ja astman hoidossa?

Allergian ja astman kustannukset Suomessa vuonna 2011 (Kela, 2014)

Allergian ja astman kustannukset Suomessa vuonna 2011 (Kela, 2014)

Allergian ja astman kustannuksiksi arvioidaan noin 1,5 miljardia euroa. Summaa kasvattavat erityisesti yli miljardiin nousevat välilliset kustannukset, ei niinkään suoraan sairauden hoidosta aiheutuvat kulut. Miksi?

Sairastamisesta syntyy kustannuksia suoraan sairauden hoidosta, mutta sairaus vaikuttaa potilaan elämään monella tavoin eikä kaikkea ole helppo arvioida rahassa. Elämän laatu heikkenee ja sairaus voi vaikuttaa myös perheeseen, työntekoon ja harrastuksiin.

Epäsuoria kustannuksia arvioitiin työkyvyn väliaikaisen heikkenemisen ja pysyvän työkyvyttömyyden avulla. Vain osa laskuihin tarvittavasta tiedosta löytyy tilastoista ja niidenkin käsittelyyn oman haasteensa tuo allergioiden monimuotoinen oireryhmä. Allergia voi ilmetä iholla sekä limakalvoilla nenäontelossa, silmissä, hengitysteissä tai ruoansulatuskanavassa ja oireita on joskus vaikea erottaa muiden sairauksien aiheuttamista oireista. Kaiken lisäksi allergeeninä voi toimia monet aineet. Perhosharrastaja voi allergisoitua perhospölylle, mutta tavallisempaa on saada oireita siitepölyistä, ruoka-aineista tai vaikka nikkeliä sisältävistä koruista.

Hankkeen alussa mietin mitä kustannuksia syntyy omasta heinäallergiastani. Lääkärissä ei ole tarvinnut käydä vuosiin, koska oireilu on vähitellen heikentynyt. Pahimpaan siitepölyaikaan käytän kuitenkin allergialääkkeitä. Työntekoon allergia vaikuttaa hyvin harvoin, mutta ainakin kerran biologin maastotyöt jäivät kesken oireiden takia. Silmäkulman pyyhkäisy käynnisti kovan kutinan ja sai lopulta silmäluomen turpoamaan. Poissaoloa ei siitä tullut, mutta työaikaa meni hukkaan, kun paikalle joutui palaamaan seuraavana päivänä allergialääkkeiden turvin. Eli silmätippojen ostamisesta ja lääkärikäynneistä on jäänyt merkintä tilastoihin, mutta oireiden vaikutuksista työntekoon eivät muut tiedä. Työkyvyn heikkenemistä on kysyttävä allergisilta itseltään ja myös poissaolojen määrän selvittäminen on vaikeaa ilman kyselytutkimusta.

Oman esimerkkini tapaan valtaosa allergioista ja astmastakin on lieviä ja kotona lääkkeillä hoidettavia. Kyselyssä vain joka kymmenes allerginen ja joka neljäs astmaatikko oli ollut poissa töistä edellisen vuoden aikana. Allergisten poissaolojen keskiarvo jäi alle yhden päivän ja astmaa sairastavilla vajaaseen kolmeen päivään. Luvut ovat pieniä, sillä työntekijöille kertyy poissaoloja keskimäärin 7-8 päivää.

Allergiaoireita esiintyy huomattavasti useammin. Kyselyn perusteella voimakkaita oireita on 17 päivänä ja lieviä oireita 74 päivänä vuodessa. Kun kyselyssä pyydettiin vielä arvioimaan työtehoa oireiden aikana, päästiin laskemaan tunti- ja euromääriä. Pienistä luvuista tulee suuria, kun yhtälöön otetaan mukaan allergisten määrää. Allergisia ja astmaatikkoja on Suomessa lähes kaksi miljoonaa, joten satunnaisistakin poissaoloista ja työtehon heikkenemisistä kertyy nopeasti suuria summia. Koska vain harvat tarvitsevat sairaalahoitoa, epäsuorien tuottavuuskustannusten summasta muodostui lähes nelinkertainen suoriin hoitokustannuksiin verrattuna.

Epäsuorien ja suorien kustannusten eroa kasvattaa myös astman oirekuvan lieveneminen. Astman avohoidon ja sairaalahoidon kustannukset ovat laskeneet tasaisesti 2000-luvun alusta, mutta se on edelleen merkittävin allergisista sairauksista. Osa myönteisestä kehityksestä on astmaohjelman 1994–2004 ansiota, mutta nyt käynnissä olevan Kansallisen Allergiaohjelman aikana (2007–2011) astman potilaskohtaiset kustannukset ovat edelleen laskeneet 10 %. Vaikka hoitokustannukset ovat laskussa, astmaatikkojen ja allergisten määrät eivät ole kääntyneet laskuun, sillä lääkkeiden kulutus ja lääkekustannukset on edelleen kasvussa.

Juha Jantunen
tutkija
Allergia- ja Astmaliitto
etunimi.sukunimi@allergia.fi

Lähde: Jantunen J. Allergian ja astman kustannukset Suomessa vuonna 2011. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 85, 2014.

Ajatus “Mikä maksaa allergian ja astman hoidossa?”:sta

  1. Nämäkin vaivat pitkälti korjautuvat, kun elimistö siirtyy ketoosiin eli glukoosin käytöstä rasvan polttoon. Ilmeisesti glukoosin tulisi toimia solujen energialähteenä vain kesä eli kasvukauden ajan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *