Terveystaloustiedettä ja vähän jalkapalloakin

Euroopan terveystaloustieteen kokous pidettiin Dublinissa heinäkuussa samoihin aikoihin, kun Brasiliassa ratkaistiin jalkapallon maailmanmestaruus. Dublinissa Kelan joukkueesta pelin avasi Piia Pekola. Piia kertoi meneillään olevasta tutkimuksestaan, jossa analysoidaan, vaikuttaako palveluntuottajien välinen kilpailu vaikeavammaisille tarkoitettujen fysioterapiapalveluiden laatuun.

Kuvassa vasemmalta Hanna Koskinen, Ulla Tuominen, Hennamari Mikkola ja Piia Pekola.

Kuvassa vasemmalta Hanna Koskinen, Ulla Tuominen, Hennamari Mikkola ja Piia Pekola.

Tutkimuksen kohteena olivat erityisesti ne palvelut, joihin potilaat voivat käyttää palveluseteleitä. Kelan seteli edustaa enemmän hintasäätelyä kuin kuntien jakamat palvelusetelit, joissa potilailla on yleensä suhteellisen suuri omavastuu. Kelan setelissä omavastuuta ei ole.

Piia kertoi, että kilpailu vaikuttaa laatuun vain hieman, mutta kuitenkin teorian mukaisesti eli lisää laatua. Kilpailun vaikutus laatuun saattaisi olla nykyistä suurempi, jos asiakkaalla olisi enemmän tietoa palveluntuottajista ja heidän tarjoamista palveluista. Tällöin asiakkaan olisi nykyistä helpompi valita itselleen parhaiten sopiva palveluntuottaja.

Kilpailun ja laadun yhteys

Kela voisi tarjota asiakkaille enemmän tietoa vaikkapa internetin välityksellä. Tulevaisuudessa asiakas voisi löytää Kelan sivuilta esimerkiksi tiedot palveluntuottajan koulutustaustasta ja sukupuolesta sekä toimipisteen aukioloajoista. Mutta vielä parempi olisi, jos tuotetun palvelun todellista laatua eli palvelun vaikutusta potilaan terveydentilaan voitaisiin mitata tarkasti, totesi Piian session puheenjohtaja, Memphisin yliopiston professori Albert Okunade. Se ei kuitenkaan käy käden käänteessä, vaan vaatii mm. toimivan ja luotettavan mittausmenetelmän.

Kilpailun ja laadun välisen yhteyden tutkiminen onkin muotia tällä hetkellä terveystaloustieteellisessä tutkimuksessa. Kokouksessa oli useita tutkimuksia, joissa tuottavuus, laatu, kilpailu, kannusteet ja asiakkaan valinta erityisesti sairaalamarkkinoilla olivat valokeilassa. Irlanti oli houkutellut monia amerikkalaisia tutkijoita paikalle. Amerikassa on jo arkea, että asiakkaalla on terveydenhuollossa laaja valinnanvapaus.

Yksi pääpuhujista, James. P. Smith (RAND Corporation) heitti tutkimuksiinsa perustuen huumorilla, että NHS (National Health Service) Englannissa on hyvä systeemi niin kauan, kunnes sairastut. Jos kuitenkin vakavampi tai pitkäaikainen tauti iskee, parempi on asua Amerikassa. Smith esitteli erilaisia kyselytutkimukseen perustuvia vertailuja Englannin ja Yhdysvaltojen välillä.

Harva ekonomisti tutkii hammashoitopalveluita

Kelan tutkimuksista seuraavana oli esillä metropolialueen hammashoitomarkkinoiden rekisteripohjainen analyysi. Hennamari Mikkola kertoi, että yksityissektorin hammashoitomarkkinat eivät ole Suomessa keskittyneet ja potentiaalia kilpailuun löytyy. Hintakilpailua markkinoille on tuonut uusi yritys, jolla on muita huomattavasti halvemmat hinnat. Yritys näyttää hyödyntäneen erityisesti lomakaudet ja tuottaa paljon palveluita myös kesäisin, kun muut hammaslääkärit lomailevat.

Rekisterien perusteella palveluntuottajat ryhmiteltiin 3 ryhmään: ketjut, kahden tai useamman hammaslääkärin asemat ja yksittäiset hammaslääkärit. Ketjuihin kuuluvilla asemilla hinnat olivat yleensä korkeammat kuin kahdessa muussa ryhmässä. Lieneekö syynä ketjujen bisnesmäisempi toimintatapa verrattuna hammaslääkäriasemiin, jotka eivät kuulu mihinkään ketjuun. Ketjut näyttävät houkuttavan enemmän naisia ja varakkaita, kun taas iäkkäämmät ja mahdollisesti uskollisimmat asiakkaat käyttävät perinteisten ammatinharjoittajien palveluita.

Harva ekonomisti tutkii hammashoitopalveluita. Kokouksesta löytyi vain kolme hammashoitoa koskevaa tutkimusta, ja niistä oli koottu oma sessio. Ranskalaiset olivat erityisen huolissaan siitä, että vanhukset maaseudulla eivät saa palveluita yhtä hyvin kuin kaupunkilaiset. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusta esitellyt Lien Nguyen kertoi, että vanhukset Suomessa voisivat käyttää enemmän hammashoidon palveluita, mutta yksityisiin palveluihin rahat eivät riitä. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että hammashoidon reformin jälkeen myös hyvätuloiset käyttivät enemmän julkisia hammashoitopalveluita kuin aikaisemmin.

Lääkkeiden viitehintajärjestelmä nyt

Jos hammashoitoa koskeva tutkimus ei ole suosion huipulla ekonomistien joukossa, niin lääkkeitä koskevia tutkimuksia löytyi sitäkin enemmän. Kelan tutkija Hanna Koskinen kertoi lääkkeiden viitehintajärjestelmän tuoneen Suomessa aluksi huomattavia säästöjä, mutta ensimmäisen vuoden jälkeen lisäsäästöjä ei enää juurikaan syntynyt. Tähän ovat vaikuttaneet kilpailun laimeneminen ja viitehintajärjestelmän rakenteelliset ominaisuudet.

Antaako lyhyt, vain kahden viikon hintailmoitusväli lääkeyrityksille liikaa pelivaraa jäädä odottelemaan hinnan kehitystä? Hanna pohti. Saksalainen alan ekonomisti, professori Tom Stargardt Hamburg Center for Health Economics -organisaatiosta kommentoi, että lääkemarkkinat ovat tyypillisesti keskittyneet. Ainutlaatuisena Hannan tutkimuksessa hän piti sitä, että lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän vaikutukset hintaan oli pystytty erottelemaan. Keskittyminen ja kilpailun puute ovat Kelan tutkimusten mukaan kuitenkin ongelma hintojen kehityksen kannalta – ainakin rahoittajien näkökulmasta.

Yksityislääkärien palkkiot vaihtelevat

Kelan nelihenkisen joukkueen ankkuri Ulla Tuominen kertoi tutkimuksesta, jossa vertailtiin yksityislääkärien vuonna 2012 perimiä vastaanottopalkkioita sairaanhoitopiireittäin neljällä erikoisalalla. Suuriakin alue-eroja havaittiin. Korkeimmat keskimääräiset palkkiot perittiin silmätautien vastaanotoilla, joissa 30 minuutin vastaanottokäynnin keskihinta vaihteli 72 eurosta 95 euroon. Suurimmat hintaerot havaittiin kuitenkin naistentautien ja synnytysten erikoisalalla, jossa käynnin keskihinta edullisimmassa sairaanhoitopiirissä oli lähes 40 prosenttia alhaisempi kuin kalleimmassa sairaanhoitopiirissä.

Tutkimuksessa analysoitiin myös sitä, miten lääkärin ikä ja sukupuoli sekä alueen markkinoiden keskittyneisyys ja väestömäärä vaikuttavat palkkion suuruuteen. Lääkärin sukupuolen vaikutukset näkyivät gynekologian erikoisalalla, jossa naislääkärit perivät mieslääkäreitä korkeampia palkkioita. Naisgynekologi lienee mieluisampi vaihtoehto monelle, mikä selittänee suuremman kysynnän, joka saattaa heijastua myös korkeampina hintoina. Myös pidemmän praktiikkakokemuksen omaavilla lääkäreillä oli korkeammat hinnat.

Kela pyrkii edistämään kuluttajien tietoisuutta yksityisten terveyspalvelujen hinnoista julkaisemalla internetsivuilla sairaanhoitopiiri- ja kuntakohtaisia tietoja siitä, mitkä ovat yksityislääkärikäynneistä, hammaslääkäreiden eri toimenpiteistä sekä erilaisista tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä perityt keskimääräiset hinnat. Hintavertailuun pääset suoraan sivulta www.kela.fi/hintavertailu.

Jalkapallon MM-kisat näkyivät myös kokouksessa. Saksan liput ja huivit liehuivat. Vähän kävi kateeksi. Saksa näyttää panostavan myös terveystaloustieteelliseen tutkimukseen. Pelkästään Hampurissa HCHE-yksikössä Hampurin yliopistossa on yli 50 terveystaloustieteilijää ja 6 professuuria. Hampuri toimii seuraavan Euroopan terveystaloustieteen kokouksen isäntänä vuonna 2016.

Hennamari Mikkola
tutkimusprofessori

Piia Pekola
tutkija

Hanna Koskinen
tutkija

Ulla Tuominen
tutkija

s-postit: etunimi.sukunimi@kela.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *