Nuoret eläkkeensaajat – faktaa ja fiktiota

”Ennätysmäärä nuoria saa eläkepaperit”, ”Työkyvyttöminä eläkkeelle siirtyneiden nuorten määrä on kasvanut rajusti”, ”Masennus vie eläkkeelle”.

Nuoret eläkkeensaajat

Nuoret eläkkeensaajat

Nämä ovat otsikoita, joihin törmää usein keskustelussa nuorista eläkkeensaajista. Viime joulun tienoilla laajalevikkisestä lehdestä saimme lukea, kuinka nuorista päästään eroon eläkepäätöksellä, ja kun ei muutakaan syytä löydetä, niin lääkäri kirjoittaa nuorille todistuksen mielenterveyden ongelmasta. Tämä on esimerkki väitteestä, joka perustuu fiktioon – ei faktaan.

Yksipuolinen kuva nuorista eläkkeensaajista ei edesauta nuorten työelämään pääsyä, kuntoutumista tai niiden keinojen miettimistä, joilla työurat saadaan pidentymään.  Jos kysytään väärin, myös vastataan väärin ja kuinka sitten käykään viisaitten neuvojen?

Usein kysytään, miksi masennus vie nuoria eläkkeelle, uuvuttaako nuoren työelämä, tietoyhteiskunta vaatimuksineen, päihteiden käyttö tai työtä vieroksuva asenne ja elämäntapa? Eräässä nettikeskustelussa nuorten työkyvyttömyydestä nimimerkki mansikkatilan isäntä väitti, että eiväthän suomalaiset nuoret nykyään enää pääse kyykkyyn ja ylös. 

Työkyvyttömien nuorten osuus on noin prosentti

Olennainen kysymys, joka liian harvoin esitetään, on se, miksi vajaakuntoisen nuoren on niin vaikea päästä työelämään ja ansaita edes osa toimeentulostaan oman työn kautta? Syyt nuorten eläkkeelle siirtymiseen liittyvät masennusta huomattavasti useammin erilaisiin synnynnäisiin kehityshäiriöihin ja vammoihin. Kehitysvammaliiton arvioiden mukaan Suomessa olisi tuhansia työhaluisia, koulutuksen saaneita ja työkykyisiä kehitysvammaisia nuoria, jotka eivät yrityksistään huolimatta pääse työelämään tai jos pääsevätkin niin työskentelevät avotyössä muutaman euron päiväpalkalla.

Käsitykseen nuorten työkyvyttömyyden rajusta kasvusta liittyy myös fiktiivisiä piirteitä. Vuonna 1995 väestöosuuksia vertailtaessa 0,94 % 16–24-vuotiaista sai työkyvyttömyyseläkettä. Vuonna 2007 osuus oli sama, 0,94 % ja vuonna 2008 se oli 0,97 %. Vuoden 2008 jälkeen on tapahtunut jonkin verran kasvua työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuuksissa, mutta kehitys on ollut maltillista väestöosuuden pysyessä noin yhdessä prosentissa.

Aihetta tarkastellaan uudessa työpaperissa

Nuoret eläkkeensaajat – kuten eläkkeensaajat ylipäänsä – ovat heterogeeninen ryhmä ja syyt eläkkeiden saamisen taustalla ovat moninaisia. Tuoreessa työpaperissamme tarkastellaan vuoden 2012 lopussa eläkettä saaneita 16–24-vuotiaita nuoria, joita oli yhteensä 15 491. Vaille huomiota on jäänyt mm. se, että 16–24-vuotiaista eläkkeensaajista useat ovat perhe-eläkkeen saajia ja tätä kautta saavat eläkettä kansaneläkejärjestelmän lisäksi myös työeläkejärjestelmästä.

Työpaperissa tarkastellaan myös nuorten eläkkeensaajien muiden etuuksien käyttöä ja keskimääräisiä eläkkeiden määriä, jotka ovat nuorilla pieniä. Faktaa valitettavasti on se, että siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle varhain ja vaille työuraa jääminen merkitseekin vähintään taloudellista niukkuutta arjessa loppuelämän ajaksi.

Karoliina Koskenvuo
Erikoistutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi

3 ajatusta “Nuoret eläkkeensaajat – faktaa ja fiktiota”:sta

  1. Oikein mielenkiintoista ja hyödyllistä faktaa, joka pitäisi saada myös mainitun laajalevikkisen lehden sivuille ja tietoiskuksi some:en sekä TV:hen.

    On todella tarpeellista oikaista tuota virheellistä kuvaa nuorten eläköitymisestä ja ylipäätään heidän voinnistaan ja motivaatiostaan.

    Surullista on kun huomaa nuorten itsensä herkästi ottavan todesta moiset valeväitteet – vähempikin mollaus ja väärä yleistäminen masentaa oikeasti!

  2. Sinänsä hyvä artikkeli, mutta siitä unohtui maininta, että Suomessa on suuri joukko kroonisesti sairaita työkyvyttömiä nuoria, joille ei ole myönnetty lainkaan eläkettä. Nuorena eläköityminen ei toki takaa leveää leipää, mutta se tuo ihmiselle taloudellista turvallisuutta, onhan kansaneläkkeen ostovoima selvästi parempi kuin työmarkkinatuen. Taloudellinen turvallisuus puolestaan vähentää tunnetusti stressiä, ahdistuneisuutta ja masennusta, joiden riski lienee työkyyttömillä henkilöillä suurempi kuin terveillä. Se, että omat tulot riittävät kattamaan välttämättömät elinkustannukset lisää myös elämänhallinnan tunnetta verrattuna tilanteeseen, jossa aikuinen ihminen ei tule toimeen ilman omaisilta tulevaa rahallista avustusta.

    Jos ihmiselle on kertynyt vain vähän tai ei lainkaan työeläkettä, hänen takuueläkkeestään ei mene lainkaan veroa, työmarkkinatukea taas verotetaan kovalla kädellä. Kansaneläkeläiset saavat lisäksi tuntuvia alennuksia joukkoliikennevälineissä.

  3. Olen jo1990 luvun alulla armeijan koti ja kv opintojen ja työpätkien jälkeen laman kynnyksellä pahoista mielenterveys ongelmista johtuen joutunut muinoin työkyvyttömyyseläkkeelle. Tuolloin tuli avohoito kuntoutukseen mutta kangerellen ja n20 v jälkeen marketin läpi käyneenä psyykkisesti kutakuinkin hyvin kuntoutunut mutta 50 kymppisenä jo sitten muita pitkän ajan lääkesicuvaikutusten vuoksi fyysisiä ongelmia. Sen mitä haluan tuoda esille kun itse jouduin svrahalle ja eläkkeille n28 v että nuorille eläkeläisille taataan nimenomaan reaalisesti arvon säilyttävä eläke suhteessa palkkoihin ja reaalihintatasoihin. Itse sain v2005 eläkeuudistuspäätöksissä kertakuoppakorotuksen näihin vanhoihin työkyvyttömyyseläkkeeseeni mistä kiitokset neuvotelleille työmarkkinajärjestöille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *