Kognitiivisen toimintakyvyn kuntoutus voisi parantaa psykoosipotilaan arkea

Skitsofrenia puhkeaa tavallisesti nuoressa aikuisuudessa. Tämän vakavan psykoosisairauden syytekijöitä ei suoraan tunneta, mutta sairastumiseen vaikuttavat geneettiset ja ympäristölliset tekijät sekä niiden vuorovaikutus. Sairastuminen vaikuttaa monella tavalla siihen, miten nuori aikuinen pystyy jatkamaan kouluttautumistaan, miten hän kykenee itsenäistymään ja luomaan sosiaalisia suhteita tai saa mahdollisuuksia osallistua työelämään.

Yksilöllisen kärsimyksen ja läheisten kuormittuneisuuden ohella skitsofrenia myös maksaa rahassa paljon. Joidenkin arvioiden mukaan esimerkiksi Britanniassa skitsofrenian vuosittaiset kustannukset yhteiskunnalle ovat 11,8 miljardia puntaa eli noin 14,5 miljardia euroa. On myös alustavaa tutkimustietoa siitä, että suuria kustannuksia aiheuttaa yleisen toimintakyvyn vajavuuden taustalla oleva alentunut kognitiivinen toimintakyky, jota kohentamalla voidaan myös vähentää kustannuksia.

Tieteellinen tutkimus on jo vuosikymmeniä etsinyt keinoja skitsofrenian aiheuttaman inhimillisen kärsimyksen lieventämiseen. Psykoosien oireenmukaiseen hoitoon käytettävien lääkeaineiden kehitys on osaltaan helpottanut potilaiden elämää. Perinteisten antipsykoottisten lääkeaineiden aiheuttamat vakavat sivuoireet ovat vähentyneet, kun uusia lääkeaineita on tullut markkinoille, eikä esimerkiksi katukuvassa enää juurikaan nähdä potilaita, jotka neuroleptien aiheuttaman tyypillisen kävelytyylinsä perusteella aiemmin voitiin tunnistaa skitsofreniasta kärsiviksi henkilöiksi. Joka sadas keskuudessamme elävistä ihmisistä on skitsofreniaa sairastava – niin yleisestä sairaudesta on kyse.

Sairaus aivojen toiminnassa

Skitsofrenia on aivojen sairaus. Se tarkoittaa, että aivojen toiminnassa on häiriöitä, jotka ilmenevät mm. tiedollisen toiminnan eli kognitiivisen toimintakyvyn puutoksina. Kognitiiviset oireet näyttävät tutkimustiedon perusteella selittävän suuren osan potilaiden muista arkielämän selviytymistä hankaloittavista ongelmista. Tiedetään myös, että aivot muovautuvat, ja kognitiivisen toimintakyvyn ongelmiin voi saada apua esimerkiksi neuropsykologisen kuntoutuksen avulla. Jo vuosia on tutkittu sitä, miten neuropsykologisella tai kognitiivisella kuntoutuksella voitaisiin vaikuttaa skitsofreniapotilaiden kognitiiviseen toimintakykyyn ja sitä kautta kohentaa arjessa selviytymistä. Kognitiivista kuntoutusta on kehitetty eri puolilla maailmaa, ja rohkaisevia tuloksia on saatu jo sadoista tutkimuksista.

Skitsofrenian kognitiivista kuntoutusta on kehitetty myös Suomessa erilaisina kokeiluina ja toimintamalleina kuntoutuspoliklinikoilla ja myös sairaaloiden osastoilla. Tätä toimintaa ei kuitenkaan ole Suomessa tutkittu. Toiminnan kehittämisessä on tukeuduttu muualla maailmassa tehtyyn tutkimukseen ja kliinisiin kokemuksiin siitä, että toiminta saattaisi olla vaikuttavaa. Erityisesti pitkien seurantojen puuttuminen on vielä aiheuttanut varovaisuutta esimerkiksi psykoosien Käypä hoito –suositusten kuntoutusta koskevissa ohjeistuksissa.

Vain harvat saavat neuropsykologista kuntoutusta

Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen valikoimaan kuuluu myös neuropsykologinen kuntoutus, jota vuosittain saa joitakin satoja kuntoutujia. Psykoosien osalta saajien määrä on hyvin vähäinen – vain yksittäiset kuntotujat saavat vuosittain esimerkiksi skitsofreniadiagnoosilla neuropsykologista kuntoutusta, ja syyt sen saamiseen voivat olla hyvin erilaisia.

Ongelmana ovat resurssit. Kuntoutukseen pääsy edellyttää laajan neuropsykologisen tutkimuksen tekemistä, eikä Suomessa ole riittävästi neuropsykologeja tekemään niitä. Ei ole myöskään riittävän täsmällistä käytäntöä siitä, kuka kuntoutusta antaisi, jos sen tarve neuropsykologisessa tutkmuksessa olisi todettu.

Uuden neuropsykologista kuntoutusta koskevan suosituksen mukaan olisi perusteltua pohtia, voitaisiinko neuropsykologiresursseja hyödyntää paremmin esimerkiksi kehittämällä toimintamuotoja, joissa neuropsykologi on konsultoivassa tai työnohjaavassa roolissa ja kuntoutusta toteuttavat esimerkiksi toimintaterapeutit, psykologit ja muut koulutuksen saaneet terveydenhuollon ammattilaiset.

Resurssit eivät saisi olla esteenä, kun tutkimukseen perustuen on olemassa vakavista psykoosisairauksista kärsivien ihmisten elämää todennäköisesti auttava kuntoutusmuoto, jota toteuttamalla myös yhteiskunnan kustannukset voivat vähentyä.

Annamari Tuulio-Henriksson
tutkimusprofessori
etunimi.sukunimi@kela.fi

Kirjallisuutta:

Nukari J, Poutiainen E, Nybo T, Hämäläinen P, Kalska H. Neuropsykologinen kuntoutus – suositus hyvistä käytännöistä aikuispotilailla. Psykologia 2012;47:210-212.

Reeder C, Harris V, Pickles A, Patel A, Cella M, Wykes T. Does change in cognitive function predict change in costs of care for people with a schizophrenia diagnosis following cognitive remediation therapy? Schizophrenia Bulletin, painossa

Tuulio-Henriksson A. Kognitiiviset toiminnot vakavissa mielenterveyden häiriöissä. Duodecim 2014;130:233-240.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *