Osallistava sosiaaliturva Tanskassa: aktiivista työlinjaa vai alentavaa pakkotyötä?

Tanskan SDP-liberaali-painotteinen Helle Thorning-Schmidtin koalitiohallitus vei loppusyksystä 2013 läpi lain velvoittavasta sosiaaliturvasta. Valtiopäivillä kaikki puolueet – lukuun ottamatta viher-vasemmistolaista Yhtenäisyyslistaa (Enhedslistan) – kannattivat ehdotusta, joka tuli voimaan 1.1. 2014.

Mielipidekyselyitten mukaan asialla oli myös suuren yleisön tuki. 83 prosenttia tanskalaisista kannatti reformia. Työttömienkin keskuudessa uudistuksella oli noin 60 prosentin kannatus. Lakimuutos on ollut sosialidemokraattisen työministeri Mette Fredriksenin pitkäaikainen tavoite ja se on linjassa niitten 1990-luvulla tehtyjen uudistusten kanssa, joita silloinen Paul Nyrup Rasmussenin hallitus toteutti. Fredriksenin esikunnan hahmottelema laki tuli voimaan 1.1. 2014.

Mikä muuttui?

Vuonna 2013 työttömyyskorvauksen päivärahakautta lyhennettiin viidestä kahteen vuoteen. Tämän jälkeen aktivointia ja velvoittavuutta haluttiin lisätä myös toimeentulotukeen. Uuteen lakiin sisältyykin useita toimeentulotuen saamiseen liittyviä ehtoja ja velvoitteita.

Kenties kaikkein radikaalein muutos on se, että kaikilta alle 30-vuotiailta poistettiin oikeus toimeentulotukeen. Toimeentulotuki korvattiin opintotuella, joka yhdelle ihmiselle on kuukaudessa noin 650 euroa pienempi kuin toimeentulotuki. Yksinasuvalla maksettavan opintotuen määrä kuluvana vuonna on noin 790 euroa (5 857 DKK). Nuorten kohdalla tavoitteena on, että kaikki nuoret olisivat joko töissä tai opiskelisivat. Mikäli työllistyminen tai opiskelu ei kolmen kuukauden sisällä toteudu, nuoren tulee osallistua ’hyötytyöhön’. Mikäli nuori kieltäytyy toimenpiteistä, etuuksia voidaan leikata. Aktiivisiin toimiin osallistuvien kohdalla etuuksia puolestaan voidaan korottaa siten, että taso vastaa toimeentulotuen tasoa.

Yli 30-vuotiailta toimeentulotuen saajilta vaaditaan intensiivistä työn etsintää kolmen ensimmäisen tukikuukauden aikana. Työllistämiskeskukset huolehtivat seurannasta. Jos työtä ei löydy, siirrytään ’hyötytyöhön’ 13 viikoksi kerrallaan. Viikkotyöaika on 20 tuntia. Hyötytyön löytäminen on kunnan velvollisuus. Toimeentulotukea saaville avopareilla tulee huoltovelvollisuus, joka tähän saakka on koskenut vain aviopareja.

Hyötytyö: aktivointia vai pakkotyötä?

Kuten arvata saattaa, Fredriksenin ajama uudistus on saanut osakseen sekä kiitosta että kritiikkiä. Kunnissa on ollut huolta, miten löytää hyötytyötä kaikille. Tämä on ongelmana useissa kunnissa. Kolmannen sektorin edustajat puolestaan ovat tervehtineet uudistusta ilolla. Sosiaalisessa mediassa käsitykset jakaantuu: osa kannattaa ajatusta aktivointina ja osallisuutena, osa vastustaa ideaa pakkotyönä. Osa pelkää, että järjestelmä syrjäyttää matalapalkkatyötä.

Sinälleen Fredriksenin uudistus ei ollut kenties niin radikaali, miltä se näyttää. Useissa kunnissa (mm. Aalborg ja Århus) vastaavat järjestelmät olivat olleet käytössä jo vuosia. Aalborgissa  kokemukset ovat olleet positiivisia. Aalborgin mallissa erityinen toimikunta, jossa ovat edustettuina kunnan lisäksi työmarkkinaosapuolet, suunnittelee hyötytyöhön hyväksyttävät toimenpiteet. Toimikunnassa ay-liikkeellä on veto-oikeus.

Voidaanko Tanskasta oppia jotain?

Ei, kyllä ja ehkä aikaa myöten. Mallin siirtäminen maasta toiseen ei onnistu. Tanskan ja Suomen toimeentulotukijärjestelmät, työttömyysturva ja koko sosiaaliturva poikkeavat merkittävästi toisistaan.  Lisäksi Tanskassa kuntia on vähemmän ja niitten velvollisuudet ovat erilaisia kuin Suomessa. Tanskasta voidaan kenties ammentaa jotain oppia tarkastelemalla, millaisia tuloksia uudistus on tuonut tullessaan. Aalborgin ja Århusin kokeiluista on jo olemassa kokemuksia – sekä positiivisia että negatiivisia. Kauneus näyttää olevan katsojan silmässä tässäkin asiassa. Kuluvan vuoden alusta voimaan tuleen uudistuksen vaikutuksista niin yksilöitten, kuntien kuin valtionkin tasolla tiedämme toistaiseksi liian vähän, jotta voisimme edes etsiä kauneutta katsojan silmistä.

Olli Kangas
Kelan tutkimusosaston osastopäällikkö
etunimi.sukunimi@kela.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *