Terveyttä ruoasta – uusia eväitä valintoihin!

On kulunut lähes kuukausi siitä, kun Suomeen saatiin uudet ravitsemussuositukset. Ne tulivatkin tarpeeseen, sillä ravinnosta esitetään ilman asiantuntemusta mitä kummallisimpia käsityksiä ja uskomuksia. Ne leviävät varsinkin sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin ja aiheuttavat monille jopa syömiseen liittyvää stressiä. Syömisen pitäisi kuitenkin olla sekä iloinen että nautinnollinen asia!

Suositukset herättivät mediassa suurta mielenkiintoa. Varsinkin suolan saannin vähentämistä ja punaisen lihan rajoittamista koskevat suositukset nousivat näkyvästi otsikoihin. Vähemmän tuotiin esiin suositusten keskeisiä sanomia kuten ruokavalion kokonaisuuden ja joustavuuden merkitystä.

Testaa ruokavalintasi ruokakolmion avulla

Sekä sairauksien ehkäisyn että painon hallinnan kannalta olennaista on se, että päivittäin toistuvat ruokavalinnat ovat terveyttä edistäviä. Tärkeää on pitää huolta myös siitä, että ruoka-annosten koko pysyy kohtuullisena ja ateriointirytmi säännöllisenä.

Monia kiinnostanee tieto siitä, missä määrin omat ruokavalinnat ovat suositusten mukaisia. Tämän voi selvittää peilaamalla valintojaan uudistetun ruokakolmion sanomaan. Alla olevaan kuvaa ja sitä selittävää tekstiä tutkaillessa kannattaa pohdiskella seuraavia seikkoja:

  • Mikä omissa ruokavalinnoissa on hyvää ja säilyttämisen arvoista?
  • Missä puolestaan olisi muutoksen paikka – joko lisäämisen tai vähentämisen tarvetta?
Uusittu ruokakolmio (klikkaa kuva isommaksi)

Uusittu ruokakolmio (klikkaa kuva isommaksi)

Ruokakolmion keskeisen sanoman voi kiteyttää seuraavasti:

Kolmion alin taso: Ruokavalion perustan muodostavat kasvikset, marjat ja hedelmät. Niitä on hyvä syödä monipuolisesti yhteensä vähintään puoli kiloa päivässä.

Toinen taso: Viljavalmisteet ja peruna kuuluvat päivittäiseen ruokavalioon. Olennaista on suosia valkoisen viljan sijaan ruis- ja muita täysjyväviljavalmisteita, jotka ovat vähiten suolaisia ja joiden kuitupitoisuus on vähintään 6 g/100 g.

Kolmas taso: Päivittäiseen ruokavalioon kuuluvat myös ravintorasvat ja maitovalmisteet.

  • Rasvoina kannattaa suosia kasviöljyjä ja niistä valmistettuja vähintään 60 % rasvaa sisältäviä margariineja. Suositeltavaa rasvaa saa myös pähkinöistä ja manteleista.
  • Vähärasvaisuus on valttia kaikkien maitovalmisteiden valinnassa riippumatta siitä käyttääkö maitoa, piimää, viiliä, jogurttia, rahkaa ja/tai juustoja. Näin välttyy suurelta määrältä maidon piilorasvaa, joka on vältettävää tyydyttynyttä rasvaa.

Neljäs taso: Kala on erinomainen D-vitamiinin ja hyvien rasvojen lähde. Sitä on suositeltavaa syödä 2-3 kertaa viikossa vaihdellen eri kalalajeja (Kalan syöntisuositukset – Evira)

Viides taso: Lihavalmisteiden ja punaisen lihan (naudan- sian- ja lampaanliha) käyttö tulisi rajoittaa korkeintaan 500 grammaan (kypsäpaino) viikossa ja kananmunien käyttö 2-3 munaan viikossa.

Kolmion huippu: Sattumilla tarkoitetaan runsaasti tyydyttynyttä rasvaa, suolaa ja/tai sokeria sisältäviä ruokia (perunalastut, useimmat pikaruoat, rasvaiset makkarat ja juustot, useimmat leivonnaiset, sokeroidut juomat, makeiset yms.). Niiden päivittäistä käyttöä kannattaa välttää. Sattumien satunnainen syöminen ei kuitenkaan horjuta ruokavaliota, jos se on muilta osin suosituksia noudatteleva.

Ruokasuosituksia ja niiden perusteita kuvataan tarkemmin ravintosuositusten sivuilla 19-23.

Jos elintarvikkeiden pakkausmerkintöjen vertailu rasva-, suola- ja sokeripitoisuuden osalta ei innosta, helpoin tapa varmistaa ruokavalintojen hyvä laatu on suosia Sydänmerkillä varustettuja elintarvikkeita.

sydänmerkki

Löydä itsellesi sopivin tapa syödä hyvin

Ravintosuosituksia voi toteuttaa yksilöllisesti lukuisin eri tavoin. Mikään ruoka ei ole kokonaan kielletty, ellei kyse ole sairaudesta, joka edellyttää tiukkoja ruokarajoituksia. Toisaalta, mitään tiettyä ruokaa ei ole myöskään pakko syödä, sillä mikä tahansa ruoka on korvattavissa jollakin toisella.

Luotettavaa opastusta yksilöllisiin ruokavalintoihin tarjoaa Kuluttajaliiton yhteistyössä yli 20 eri tahon kanssa toteuttama hanke. Siinä tuotetaan monipuolisesti ravitsemusaiheista tietoa, materiaalia ja tapahtumia eri kohderyhmille kuten lapsille, nuorille, työikäisille ja vanhuksille sekä terveysalan ammattilaisille. Hankkeeseen voi tutustua eri viestintäkanavien kautta seuraavasti:

  • Hankkeen sivuilta http://syohyvaa.fi voi poimia oman ruokavalion toteutukseen soveltuvia vinkkejä.
  • Osoitteesta syohyvaa@kuluttajaliitto.fi voi tilata kuukausittain julkaistavan uutiskirjeen.
  • Twitteristä löytyy @syohyvaa
  • Facebookissa, Youtubessa sekä Instagramissa on tarjolla Syö hyvää –sivut.
  • Lisäksi voi osallistua ravinnosta keskusteluun yhteisömedioissa tunnuksilla #syöhyvää ja #ravitsemusviesti.

Suosituksilla on vankka perusta

Suomalaiset ravitsemussuositukset perustuvat pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin. Kuka tahansa ravitsemuksesta syvällisemmin kiinnostunut voi tutustua myös näihin suosituksiin, koska ne on julkaistu ilmaisena sähköisenä versiona. Muhkeasta 600 sivun tietopaketista löytyy varsinaisten suositusten lisäksi mm. suositusten yksityiskohtaiset perustelut kirjallisuusviitteineen.

Suositusten mukaiset valinnat – erityisesti ruokavalion kasvisvoittoisuus ja punaisen lihan käytön rajoittaminen – ovat myös ympäristön kannalta suositeltavia. Näin ollen suositukset ovat ajan hermolla ja tukevat terveyden lisäksi myös kestävän kehityksen periaatteita.

Paula Hakala
johtava tutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi

Ajatus “Terveyttä ruoasta – uusia eväitä valintoihin!”:sta

  1. Syö hyvää-hanke on todella tervetullut lukuisista eri syistä, ja mukana on vaikuttava ja laaja taho eri kumppaneita.

    Kansanterveys, ympäristätekijät, eettisyys ja ilmastonmuutos liittyvät ravitsemukseen mitä suurimmissa määrin, eikä näitä tekijöitä voi jättää huomiotta, kun ruuasta puhutaan. Ja nämä kaikki huomioidenkin voi tehdä varsin hyvää ja terveellistä ruokaa ; )

    Mukaan hankkeeseen olisi voitu kutsua yhteistyökumppaniksi esim. Vegaaniliitto ry, jolla olisi laaja ja pitkäaikainen teorian & käytännän tuoma osaaminen kasvisruokaan. Liiton toiminnassa vaikuttaa mm.laillistettu ravitsemusterapeutti Johanna Kaipiainen. Asiallinen ja kiihkoton tieto kasvisperäisen ruoan hyödyistä on yhä edelleen lapsenkengissä (asennekengissä) joillain nimekkäillä asiantuntijallakin – mikä tulee esille mm. maito- / proteiinikysymyksissä.

    Myös ravintoloissa – tarjoiltu / erikseen pyydetty – kasvisruoka on usein myös edelleen valitettavan kehnoa – poislukien etniset ravintolat, joiden osaaminen on ihan eri tasoa. Oppia voitaisiin käydä ammentamassa heidän taidoistaan käyttää ja maustaa kasvisruokia.

    Terveysnäkökulmat huomioiden on mielenkiintoista miten ”rapakon takaa” löytyy tätä nykyä yhä enemmän lääkäreitä ja ravitsemustieteilijöitä, jotka selkeästi puhuvat myös kasvisperäisen ruoan eduista ja eläinperäisen haitoista. Tämä keskustelu on Suomessa toistaiseksi ollut kohtuullisen yksipuolista ja -äänistä.
    Ohessa yksi mielenkiintoinen linkki liittyen ”The China Study”, joka pohjautuu tieteellisiin tutkimuksiin em. asiaan liittyen. http://www.thechinastudy.com/

    Hankkeen tietous ja näkemyksiä soisi näkyvän myös ruoka- ja leinvontaviihteessä, josta on tullut massiivista kansanhuvia, joka täyttää tv:n ja naistenlehdet. Ruokaviihteen takana seisovat maamme tunnetuimmat liha- ja maitotuotejättiläiset, jotka sponsoroivat näyttävästi ohjelmia, joiden raaka-aineet koostuvat em. syistä lähestulkoon aina pääosin eläinkunnan tuotteista ja vaikuttavat kulutus -ja ruokailutottumuksiimme.

    Syö hyvää -hanke tuo toivottavasti näkyvästi esiin monipuolisuutta ja laaja-alaisuutta ruokakeskusteluun ja jatkaa rohkeasti ja avoimesti uusien ravitsemussuosituksien myötä noussutta keskustelua. Nyt jos koskaan tällaiselle hankkeelle on tarvetta ja selkeä paikkansa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *