Kansalaismielipide tukee perustoimeentulotuen Kela-siirtoa

Toimeentulotuki on sosiaaliturvajärjestelmän viimesijainen toimeentulon turvaamisen muoto. Se otettiin käyttöön vuoden 1984 alusta voimaan tulleen sosiaalihuoltolain yhteydessä korvaten näin vuodesta 1956 asti toimineen kuntien jakaman huoltoavun.

Kuitenkin jo pari vuotta lain voimaanastumisesta sosiaali- ja terveysministeriön asettama perustoimeentuloryhmä esitti, että Kelasta kehitettäisiin kansanvakuutuslaitos, joka vastaisi perustoimeentulosta, ja toimeentulotukea haettaisiin sosiaalitoimistosta vain silloin, kun sieltä haettaisiin muitakin sosiaalipalveluja. Vuonna 1988 myös sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukiryhmä hahmotteli malleja kokeiluista toimeentulotuen siirtämisestä Kelalle. Sittemmin lähes jokainen vähimmäis- tai perusturvaa pohtinut työryhmä on kommentoinut kysymystä toimeentulotuen Kela-siirrosta.

1990-luvulla toteutettiin myös Kela-siirtoa koskevia kuntakokeiluja, joiden tulokset olivat varsin myönteiset. Keskustelu toimeentulotuen perusosan siirtämisestä kunnilta Kelaan on jatkunut myös 2000-luvulla niin Paavo Lipposen kuin Matti Vanhasen hallituksien aikana. Asia nousi jälleen esille marraskuussa 2013, kun istuva hallitus esitteli valtiosihteeri Martti Hetemäen johdolla valmistellun rakennepoliittisen ohjelman. Siinä hallitus lupasi arvioida toimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirtoa Kelalle maaliskuun 2014 kehysriiheen mennessä ja sitoutua kuntien ja Kelan toimeentulotukiyhteistyöhön vähintään kuntakokeilujen kautta. Lisäksi samaan aikaan on käynnissä kesäkuussa 2013 aloitettu Kelan ja Vantaan kaupungin palveluyhteistyökokeilu, jossa toimeentulotukiasiakkailla on mahdollisuus hakea perustoimeentulotukea Kelan toimistoista.

Kela-siirron kannatus hieman kasvanut

Kelan tutkimusosaston Taloustutkimuksella teettämissä 15–79-vuotiasta suomalaista väestöä edustavissa puhelinhaastatteluissa (N=1002) selvitettiin tammikuussa 2014 kansalaisten näkemyksiä perustoimeentulotuen maksatuksen siirrosta kunnilta Kelan hoidettavaksi.

Tulosten mukaan 67 prosenttia kyselyyn vastanneista on Kela-siirron kannalla, 16 prosenttia pitäisi sen edelleen kuntien tehtävänä ja 17 prosenttia vastanneista ei osannut muodostaa kantaansa. Sama kysymys esitettiin myös vuonna 2008 teetetyssä kyselyssä (Kangas ym. 2014), jolloin Kela-siirron kannalla oli 57 prosenttia ja sitä vastaan 25 prosenttia vastaajista.

Oikeudenmukaisempaa ja tasa-arvoisempaa kohtelua sekä yksinkertaisempaa käsittelyä

Enemmistö suomalaisista arvioi, että Kela-siirron myötä asiakkaan oikeudet toteutuisivat paremmin ja tasa-arvoisemmin (kuvio 1). 69 prosenttia vastanneista pitää todennäköisenä, että asiakas saisi varmemmin myös muut etuudet, joihin hän on oikeutettu. Lisäksi 62 prosenttia arvioi, että kansalaisten välinen yhdenvertaisuus lisääntyisi ja reilu puolet (54 %) arvioi, että toimeentulotukea saisi nykyistä useampi siihen lain mukaan oikeutettu. Se lisääntyisikö toimeentulotuen käyttö Kela-siirron myötä, jakaa mielipiteet: 40 prosenttia vastaajista pitää todennäköisenä ja 47 prosenttia epätodennäköisenä, että toimeentulotuen käyttö lisääntyisi Kela-siirron seurauksena.

Kuvio 1. Näkemykset perustoimeentulotuen maksatuksen Kela-siirron seurauksista (%). (Avaa isompi kuva klikkaamalla.)

Kuvio 1. Näkemykset perustoimeentulotuen maksatuksen Kela-siirron seurauksista (%).

Kansalaismielipiteen valossa perustoimeentulotuen maksatuksen siirtäminen kunnilta Kelan hoidettavaksi parantaisi myös toimeentulotuen hakemiseen ja myöntämiseen liittyviä prosesseja. Enemmistö uskoo, että tuen myöntämiseen liittyvä turha byrokratia vähenisi (55 % vastanneista) ja sen käsittelykustannukset pienenisivät (54 %).

Alueelliset erot maltillisia

Valtaosa vastaajista ympäri Suomen kannattaa Kela-siirtoa. Laajinta kannatus on Pohjois- ja Etelä-Karjalassa sekä Etelä-Pohjanmaalla. Kela-siirron oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoisuuteen liittyviä seurauksia korostetaan erityisesti Lapissa ja Pohjois-Karjalassa.

Kuntatyyppien väliset erot eivät kuitenkaan ole systemaattisia. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suuremmissa kaupungeissa Kela-siirron kannatus on keskimäärin hieman korkeampaa kuin pienemmissä kaupungeissa ja kunnissa. Pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa asuvien mielipide noudattaa koko väestön keskimääräistä mielipidettä.

Puoluekannatus erottelee mielipiteitä

Sillä, minkä poliittisen puolueen ehdokasta vastaajat äänestäisivät, on sen sijaan mielipiteitä erotteleva vaikutus. Keskustan, Vihreiden, Vasemmistoliiton ja Kristillisdemokraattien kannattajat kannattavat Kela-siirtoa selvästi enemmän kuin sosialidemokraattien, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen kannattajat. Tosin niin SDP:n, Perussuomalaisten kuin Kokoomuksenkin kannattajista selvä enemmistö on Kela-siirron puolella, SDP:n kannattajista 61 prosenttia, Perussuomalaisten 66 prosenttia ja Kokoomuksen 67 prosenttia.

Kela-siirron oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoisuuteen sekä toimeentulotuen maksatuksen yksinkertaistumiseen liittyviä seurauksia korostavat etenkin Keskustan, Vasemmistoliiton ja Vihreiden kannattajat. Kansalaisten välisen yhdenvertaisuuden lisääntyminen korostuu myös SDP:n ja Kristillisdemokraattien kannattajien mielipiteissä.

Toimeentulotuen asiakkaat kriittisempiä

Ne kyselyyn vastanneet, joilla on ollut viimeisen 5 vuoden aikana kokemusta toimeentulotuen asiakkuudesta, suhtautuvat perustoimeentulotuen Kela-siirtoon jonkin verran kriittisemmin kuin ne, joilla ei ole kokemuksia toimeentulotuen hakemisesta. Tästä huolimatta valtaosa (58 %) asiakaskokemuksen omaavista tukee ja vajaa kolmannes (30 %) vastustaa Kela-siirtoa.

Vähemmistö asioi toimeentulotukea hakiessa sosiaalityöntekijän kanssa

Sillä, onko toimeentulotuen hakija asioinut sosiaalityöntekijän, etuuskäsittelijän tai sosiaaliohjaajan kanssa ei ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä Kela-siirron kannatukseen. 35 prosenttia asiakkaista oli asioinut toimeentulotukea hakiessa sosiaalityöntekijän kanssa, 26 prosenttia oli tavannut etuuskäsittelijän ja pieni vähemmistö (alle 3 %) sosiaaliohjaajan. 28 prosenttia ilmoitti, ettei ollut tavannut henkilökohtaisesti ketään ja 8 prosenttia ei osannut sanoa, minkä ammattiryhmän edustajaa oli tavannut.

Tulokset ovat linjassa aiemman tutkimuksen kanssa, jossa on arvioitu toimeentulotuen etuuskäsittelyn henkilöstöresursseja. Kuntien sosiaalitoimessa etuuskäsittelijöiden määrä on lisääntynyt viime vuosina ja on arvioitu, että kunnasta riippuen 25–80 prosenttia toimeentulotuen asiakkaista asioi vain kirjallisessa etuuskäsittelyssä (Saikku & Kuivalainen 2013).

Näin ollen vaikuttaa siltä, että toimeentulotuen – etenkin sen perusosan – hakemisen ja niin sanotun varsinaisen sosiaalityön välinen kytkös ei ole kovin tiivis. Myös vähemmistö (39 %) Taloustutkimuksen kyselyyn vastanneista arvioi, että toimeentulotuen asiakkaat jäisivät nykyistä useammin vaille mahdollisesti tarvitsemaansa sosiaalityön tukea. Asiakkuuskokemuksen omaavista kuitenkin 54 prosenttia ja sosiaalityöntekijän tai –ohjaajan tavanneista 57 prosenttia arvioi, että Kela-siirto voisi melko tai erittäin todennäköisesti heikentää sosiaalityön antaman tuen saamista.

Mikko Niemelä
Johtava tutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi

Lähteet:

Kangas, Olli & Niemelä, Mikko & Varjonen, Sampo (2014): When and why do ideas matter? The influence of framing on opinion formation and policy change. European Political Science Review 6 (1): 73–92.

Saikku, Peppi & Kuivalainen, Susan (2013): Toimeentulotukityö kunnissa – organisointi, työnjako ja kokemukset. Teoksessa Kuivalainen, Susan (toim.) Toimeentulotuki 2010-luvulla. Tutkimus toimeentulotuen asiakkuudesta ja myöntämiskäytännöistä. Raportteja 9/2013. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 115–147.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *