Takaisin perusteisiin

Takaisin perusteisiin. Perusturvan riittävyys kulutuksen näkökulmasta. (Kela, 2013)

Takaisin perusteisiin. Perusturvan riittävyys kulutuksen näkökulmasta. (Kela, 2013)

Suomen perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden perustoimeentuloon työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden, vanhuuden, lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Se, mitä tämä kaikki tarkoittaa, ei kuitenkaan ole selvää.  Perustuslain tulkinta jää tavallisen lainsäädännön määriteltäväksi ja toimeenpanevien tahojen ratkaistavaksi. Suomen lainsäädäntö ei ole kovin yksiselitteinen sen suhteen, mitä perusturva on ja mikä turvan tason tulisi olla.

Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessamme pureuduimme perusturvan problematiikkaan useista eri näkökulmista. Hankkeen keskeiset tulokset on koottu Anu Raijaksen kanssa toimittamaamme kirjaan Takaisin perusteisiin. Perusturvan riittävyys kulutuksen näkökulmasta. (Kela, 2013).

Rahasta kulutukseen

Perusturvan riittävyyttä mitataan yleisesti rahamääräisesti. Rahaan kiinnitetty lähestymistapa on luonnollinen lähtökohta perusturvan riittävyyden arvioinnissa. Tulot ovat hyvinvoinnin edellytys, jotka pitkälti mahdollistavat sen, millä tavoin asumme, syömme, juomme, peseydymme, pukeudumme tai liikumme.

Koska rahaa ei voi syödä, perusturvaetuuksilla elävien kulutuksen arvioiminen tulisi olla keskeisesti mukana perusturvan arvioinnissa. Tutkimusprojektimme keskeisenä teemana olikin se, miten kulutuksen kautta voidaan yrittää arvioida perusturvan riittävyyttä. Riittävätkö perusturvaetuudet takaamaan yhteiskunnassa kohtuulliseksi tai edes välttämättömäksi katsotun kulutustason?

Olet, mitä kulutat

Koska perusturvan tavoitteena on taata ihmisille säälliset elämän edellytykset, ei pelkästään hengissä pysyminen, perusturvaan liittyvä kulutus muuttuu ajassa. Yhteiskunnan muuttuessa myös elämän välttämättömyydet muuttuvat. Tämä heijastuu mm. siinä, mitä eri vuosina toimeentulotuessa on katsottu perusmenoiksi. 1980-luvun alkupuolella perusmenolistaan kuului vain neljä nimikettä. Runsas kaksi vuosikymmentä myöhemmin lista oli laajentunut jo 14 nimikkeeseen. Laajentunut lista kuvaa muutosta, joka suomalaisessa yhteiskunnassa on tuona aikana tapahtunut.

Osallisuus yhteiskuntaan vaatii erilaisia asioita nyt kuin 1980-luvulla, varhaisimmista vuosikymmenistä puhumattakaan. Siksi perusturvan arvioinnin yhteydessä on tehtävä myös selvitys siitä, millaista säällinen kulutus nyky-yhteiskunnassa on ja mahdollistaako perusturva tuon kulutustason saavuttamisen. Tulostemme mukaan perusturvaetuudet kattavat noin kaksi kolmannesta kohtuullisena pidetystä kulutuksesta.

Säällisen kulutustason mittaamiseksi tarvitaan aika ajoin toistettua tutkimusta siitä, mitä pidetään välttämättömänä kulutuksena, johon kaikilla yhteiskunnan jäsenillä tulisi olla varaa. Tähän soveltuu tutkimushankkeeseen sisältynyt kohtuullisen minimin konsensusarviointi. Menetelmä on varsin työläs, aikaa, vaivaa ja rahaa vaativa. Se voitaisiin toistaa esimerkiksi kerran vuosikymmenessä antamaan osviittaa, mitä kaikkea perusturvaan liittyvään kulutukseen luetaan.

Tutkimusprojektissa tarkasteltiin myös SATA-komitean perusturvajaoston jäsenten näkemyksiä perusturvasta. Tuloksena oli varsin laaja kirjo erilaisia, osin vastakkaisiakin näkemyksiä. Näin siksi, että perusturva on poliittinen konstruktio. Eräänä suosituksenamme on, että määräajoin tehtävään perusturvan riittävyyttä koskevaan arviointiin tulisi sisällyttää myös poliittinen ulottuvuus. Kuka on sanonut mitä? Miten perusturva on hahmotettu poliittisessa diskurssissa?

Palvelut ja toimintakyky

Perusturvan toteutuminen riippuu myös sosiaali- ja terveyspalveluista. Perusturvan riittävyyttä arvioitaessa olisikin pohdittava myös sitä, missä määrin palvelut onnistuvat tukemaan erityisesti yhteiskunnan heikompiosaisten selviytymistä ja ihmisarvoista elämää sekä vahvistamaan heidän toimintamahdollisuuksiaan.

Toimintamahdollisuudet ja -kyvykkyys tulevat entistä tärkeämmiksi jos ja kun kansalaisten sosiaaliturvaa rakennetaan entistä enemmän sopimuspohjaisesti. Tällöin perinteisen hallinto- ja sosiaalioikeuden rinnalle tulee sopimus- ja kuluttajaoikeus. Kansalainen muuttuu kuluttajaksi kuluttajan oikeuksin, velvollisuuksin ja osaamisvaatimuksin. Ihminen itse tulee aiempaa enemmän velvolliseksi ajamaan omaa etuaan. Oikeudellisten välineitten hallitseminen ei ole helppoa lainsäädännön ammattilaisillekaan saati sitten monimuotoisissa elämän pinteissä taisteleville sosiaaliturvan asiakkaille.

Takaisin peruskysymysten äärelle

Takaisin perusteisiin -hankkeen suunnittelu käynnistyi keväällä 2008.  Vaikka kansainvälisen laman merkit olivat jo maailmantaloudessa nähtävissä, kukaan ei tuolloin kuitenkaan aavistanut laman syvyyttä eikä sen pitkäkestoisuutta. Jos olisimme 2008 tienneet, mitä tulossa oli, tutkimusprojekti olisi ennakoiden keskittynyt muutamaan lisäteemaan. Jos kaikkeen siihen, mihin olemme tottuneet, ei olekaan enää varaa, niin mikä on silloin tärkeää? Mikä on oikein ja kohtuullista? Mistä voidaan tinkiä ja mistä ei voida tinkiä? Miten taakka on jaettava ja miten rahoitus on oikeudenmukaisesti ja reilusti hoidettava?

Yllättävää on se, että arvokeskustelua siitä, mikä on yhteiskuntamoraalisesti oikein tai väärin ei oikeastaan Suomessa ole lainkaan käyty. Eläkeyhtiöiden johtajien palkkioita lukuun ottamatta kohtuullisesta elintasosta ei ole keskusteltu.

Niin ikään keskustelu on voittopuolisesti keskittynyt leikkauksiin. Kovin näkyviä ja kuuluvia pohdintoja verotuksen kautta tapahtuvasta kestävyysvajeen hoidosta ei ole ollut. Onko perusteltua tinkiä laman oloissa verotuksen progressiosta? Onko perusteltavissa, että ne jotka äänekkäästi vaativat eläkeiän nostoa, itse livahtavat golfkentän viheriöille terveinä ja hyväkuntoisina kuudenkympin korvissa? Sillä, millaisia vastauksia näihin kysymyksiin politiikan tekijämme päätöksillään antavat, on suuri merkitys koko suomalaiseen yhteiskuntaan ja politiikan uskottavuuteen ja kannatusperustaan.

Olli Kangas
Kelan tutkimusosaston osastopäällikkö
etunimi.sukunimi@kela.fi

Mikko Niemelä
Johtava tutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *