Tilastokeskuksen ja TEM:n työttömät

Työttömyystilastojen uutisointi on ollut viime kuukausina jossain määrin hämmentävää. Tilastokeskus on kertonut työttömyyden vähentyneen viime vuoteen verrattuna, kun taas työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) julkaisemista luvuista käy ilmi, että työttömien työnhakijoiden lukumäärä on kasvanut tuntuvasti viime vuoteen verrattuna. Television uutislähetyksistä työttömyyden kehityksestä on voinut saada ristiriitaisen kuvan: ensin on kerrottu työttömyyden vähentyneen ja sitten on haastateltu työvoimatoimiston virkailijaa, joka päivittelee työttömyyden rajua kasvua.

pertti

(Avaa kuvio suurempana)

Kahden eri tilastointitavan ero ei ole uusi asia. Tilastojen eroista on julkaistu useita selvityksiä. Tilastokeskuksen luvut perustuvat otantatutkimukseen, joka vastaa kansainvälisiä, ILOn ja EU:n, suosituksia ja jossa työttömyyden määritelmä on melko tiukka. Ei riitä, että henkilö on työtä vailla ja halukas tekemään työtä, vaan hänen on myös oltava aktiivinen työnhaussa. Aktiivisuutta pyritään testaamaan haastattelukysymyksillä. Sen sijaan työ- ja elinkeinoministeriön luvut perustuvat hallinnolliseen rekisteriin, jossa joka ikinen työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautunut ja sellaiseksi todettu henkilö on mukana. Tilastolukujen erot johtavat ensi sijassa määritelmien eroista. Sen lisäksi on otettava huomioon otantatutkimukseen liittyvä epätarkkuus ja virhemarginaali, joka voi heilauttaa Tilastokeskuksen julkaisemia lukuja yllättävästikin.

Siitä, että Tilastokeskuksen luku on pienempi, ei pidä päätellä, että kaikki Tilastokeskuksen mukaan työttömät olisivat myös TEM:n mukaan työttömiä. Eräässä selvityksessä 2000-luvun alussa pääteltiin, että noin viidennes Tilastokeskuksen työttömistä jää TEM:n tilaston ulkopuolelle (Sihto & Myrskylä 2000).

Tilastojen ero kasvanut
Jossain määrin uutta on kuitenkin se, että tilastolukujen ero on kasvanut näin suureksi. Aivan tavallista ei ole myöskään, että parin peräkkäisen kuukauden aikana luvut muuttuvat eri suuntaan. Tämän vuoden heinäkuussa kahden eri työttömyysluvun ero oli suurempi kuin koskaan: 136 000 työtöntä. Tilastokeskus kertoo, että työttömiä on 183 000 ja TEM 318 000. Kun Tilastokeskus kertoi työttömyysprosentiksi 6,6 %, Työ- ja elinkeinoministeriön taulukosta saadaan lähes kaksinkertainen luku 12,2 %. TEMin lukujen mukaan työttömyys on nyt pahempi kuin koskaan aikaisemmin vuonna 2008 alkaneen talouskriisin aikana, mutta Tilastokeskuksen luvuista voisi päätellä, että mitään erikoista ei ole nyt tapahtunut.

Tilastokeskuksen luvut sopivat kansainvälisiin vertailuihin, joissa eri maiden työttömyys määritellään samalla tavalla. Ehkäpä myös tietyt (neoklassiset) talousteoreettiset näkökannat, joissa yksilön käyttäytymistä korostetaan, puoltavat tätä tarkastelutapaa. Määritelmästä kuitenkin seuraa mm. se, että työttömyys usein vähenee juuri kesäkuukausina, jolloin lomakauden vuoksi ”aktiivisuus” työmarkkinoilla vähenee. Kesken hiljaisen heinäkuun työpaikkojen ovia ei kannata juuri kolkutella.

Kun keskustellaan työttömyyden kustannuksista sosiaali- ja työllisyysmenoina valtion budjetissa, on kuitenkin parempi luottaa TEM:n lukuihin. Sama koskee työurakeskustelua. Yksikään työura ei siitä ainakaan pitene, jos työtön muuttuu ”aktiivisesta” ”passiiviseksi” työnhakijaksi ja putoaa sen vuoksi työttömyystilaston ulkopuolelle. Vaikuttaa siltä, että Tilastokeskuksen julkaisema työttömyysluku on saanut hieman liian suuren painon muuhun tietoon verrattuna työttömyyttä käsiteltäessä. Tiedotusvälineissä olisi hyvä seurata tarkemmin myös työ- ja elinkeinoministeriön lukuja.

Työvoiman tarjonta vähentynyt?
Mutta Tilastokeskuksenkin tietoja kannattaa vilkaista tarkemmin. Heinäkuussa työllisiä oli Tilastokeskuksen mukaan 43 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työllisyys on siis joka tapauksessa supistunut ja Tilastokeskus tulkitsee työvoiman tarjonnan vähentyneen. Tilastokeskus tilastoi myös piilotyöttömyyttä eli niiden lukumäärää, jotka ovat työtä vailla ja työhön halukkaita etsimättä kuitenkaan aktiivisesti työtä. Tätä lukua ei ole viime aikoina julkaistu kuukausittain, mutta heinäkuussa Tilastokeskus teki poikkeuksen. Piilotyöttömiä oli nyt 122 000. Jos Tilastokeskuksen työttömät ja piilotyöttömät lasketaan yhteen, päädytään lukuun 305 000, joka on lähellä työ- ja elinkeinoministeriön lukua työttömistä työnhakijoista.

Toisaalta myös TEM:n ilmoittama työttömien työnhakijoiden lukumäärä on jossain määrin vajavainen luku, jos kysytään niiden henkilöiden lukumäärää, jotka ovat työtä vailla ja jotka olisivat ainakin potentiaalisesti työllistettävissä. Työttömyyseläkkeen saajina, työvoimakoulutuksessa ja muissa palkattomissa työllistämispalveluissa oli heinäkuussa yhteensä 69 800 henkilöä. Voidaan puhua ”laajasta työttömyydestä”, jos nämä ryhmät lasketaan yhteen työttömien työnhakijoiden lukumäärän kanssa. Näin tullaan lukuun 388 000.

Ns. ryhmälomautetut, jotka eivät tee yksilöllistä ilmoitusta työvoimatoimistoihin, eivät sisälly TEM:n normaaleihin työttömyyslukuihin ja taulukoihin. Kyse on määräaikaisista lomautuksista, jotka ovat joko kokoaikaisia tai osa-aikaisia eli lyhennettyjä työviikkoja. Nämä luvut on erikseen etsittävä TEM:n verkkosivuilta. Heinäkuussa heitä oli yhteensä 6 800. Finanssikriisin aikana tämä luku on ollut eräinä kuukasina monin verroin suurempikin. Lukuja on saatavilla tammikuusta 2009 lähtien. Jos ryhmälomautetut otetaan huomioon, voidaan noteerata lähes 450 000 henkilön ”laaja työttömyys” finanssikriisin ollessa pahimmillaan talvella 2009–2010.

Kannattaa seurata myös Kelan ja finanssivalvonnan kuukausitilastoa työttömyysturvaetuuksien saajista. Heitä oli kesäkuussa yhteensä 320 600. Tähän eivät sisälly sellaiset työttömät työnhakijat, joilla syystä tai toisesta ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. Toisaalta lukuihin sisältyy sellaisia sovitellun päivärahan saajia, jotka ovat työvoimatoimistojen laskentapäivinä olleet työllisiä eivätkä työttömiä. Sovitellun päivärahan saajat ovat osa-aikatyöttömiä tai pätkätyötä tekeviä, joiden työttömyysturvaa työtulot pienentävät. Soviteltua päivärahaa voi saada myös palkattomien työllistämispalvelujen piirissä oleva työtön. Sovitellun päivärahan saajia oli kesäkuussa 30 000. Se on yksi osittaisen työttömyyden indikaattori.

Oheisessa kuviossa on esitetty työttömyyden kehitys viiden eri lukusarjan valossa joulukuusta 2001 kesäkuuhun 2013. Sarja, johon ryhmälomautetut sisältyvä, alkaa vasta joulukuussa 2009. Luvut on tasoitettu 12 kuukauden keskiarvoiksi. Nähdään, että tasoeroista huolimatta työttömyyden muutokset ovat olleet kaikkien tilastojen mukaan hyvin samansuuntaiset. Epäilemättä nyt eletään työttömyyden pahentumisen aikaa. Jos tilastoa ryhmälomautetuista ei oteta huomioon, viime 12 kuukauden keskimääräinen työttömyys on lähellä finanssikriisin huippulukuja, mutta ei niin paha kuin vielä 2000-luvun alussa 1990-luvun laman jäljiltä.

Pertti Honkanen
Johtava tutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi

Kirjallisuutta:
Sihto, Matti & Myrskylä, Mikko: Erilaisia työttömiä erilaisissa tilastoissa. Kansantaloudellinen aikakauskirja 2000(96):4, 539–550

Ajatus “Tilastokeskuksen ja TEM:n työttömät”:sta

  1. Arvoisa kirjoittaja

    Kiitos ansiokkaasta ja tärkeästä puheenvuorosta Tilastokeskuksen ja TEMin työttömyystilastojen eroavaisuuksiin liittyen.

    Pari aivan pientä huomiota TE-toimiston näkökulmasta – ei itse asiaan, vaan enemmänkin kirjoituksen teknisiin seikkoihin liittyen.

    Ensiksikin lomautusmenettely työnhaun käynnistämisen tapana päättyi 1.7.2013, joten jatkossa lomautetut ilmoittautuvat itse henkilökohtaisesti työnhakijoiksi (lisää tästä esim. TE-hallinnon valtakunnallisella sivulla http://www.mol.fi/mol/fi/01_tyonantajat/06_muutosturva_henkvahentaminen/02_lomauttaminen/index.jsp). Tästä seurannee myös tilastoteknisiä muutoksia.

    Toiseksi: nykyään emme ole enää työvoimatoimistoja, vaan työ-ja elinkeinotoimistoja (TE-toimistoja).

    Ystävällisin terveisin
    viestinnästä vastaava asiantuntija Marina Misukka
    Uudenmaan TE-toimistosta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *