Tiede kovaa valuuttaa Australiassa

Terveystaloustieteellä on ollut merkittävä rooli Australian terveyspalvelujärjestelmän kehittämisessä. Terveystaloustieteilijät osoittivat vuonna 1964, että tuolloin voimassa ollut vapaaehtoinen sairausvakuutus johti epätoivottaviin kannustimiin: vakuutuksen ottaneet käyttivät palveluita yli tarpeen, kun taas ilman vakuutusta olevat eivät saaneet tarvitsemiaan palveluita.

Sydneyn teknisen yliopiston professori Rosalie Viney kertoi, että terveystaloustieteilijöiden tutkimus pääsi työväenpuolueen ohjelmaan jo ennen tulosten julkaisua. Vileyn mukaan vuonna 1967 pääministeriksi noussut Gough Whitlam sanoi tutkijoille:

– Hyvä on, te olette kuvanneet ongelman, mutta mikä on ratkaisunne?

Australia otti käyttöön julkisen sairausvakuutuksen vuonna 1968. Vuonna 1993 terveystaloustieteilijät vakuuttivat päättäjät siitä, että lääkekustannusten korvaamisen yhteydessä on arvioitava lääkkeiden kustannusvaikuttavuutta. Australia oli ensimmäinen maa maailmassa, jossa tämä toteutui.

Vineyn mukaan tutkimustieto on palvellut päätöksentekoa, koska tutkijat eivät jääneet norsunluutorneihinsa. Tutkijat panostivat tutkimukseen, joka palveli päätöksentekoa ja kävivät vuoropuhelua päätöksentekijöiden kanssa. Vastaavasti valtio sitoutui riittävään ja kestävään terveystaloustieteellisen tutkimuksen ja opetuksen rahoitukseen.

Yksityinen vakuutus julkisen rinnalle?

Huoli julkisen talouden kestävyydestä pakottaa länsimaita etsimään uusia rahoituslähteitä terveydenhuoltoon. Terveystaloustieteen 9.maailmankonferenssissa Australian Sydneyssä käsiteltiin yksityisten vakuutusten roolia erikoissessiossa.

Irlannissa yksityiset vakuutukset lisäävät lääketieteellisiä toimenpiteitä. Yksityisen vakuutuksen ottaneiden äitien synnytykset päätyvät kaksi kertaa useammin sektioon. Lähes puolet irlantilaisista on hankkinut yksityisen vakuutuksen. Tästä huolimatta yksityisen vakuutuksen osuus terveydenhuollon kokonaisrahoituksesta on alle kymmenen prosenttia.

Elizabeth Savage Sydneyn teknillisestä yliopistosta korosti, ettei yksityisissä vakuutuksissa kannata tuijottaa kattavuuslukuja, vaan sitä toimiiko yksityissektori tehokkaasti julkisen järjestelmän täydentäjänä. Australiassa puolet sairaaloista on yksityisiä.

Kun Ison-Britannian julkinen terveydenhoito (NHS) kärsi pitkistä jonoista 2000-luvun alkupuolella, yksityisiä vakuutuksia mainostettiin sillä, että niiden avulla lyhennetään NHS:n jonoja. Yksityisten vakuutusten kasvu taittui, kun maassa onnistuttiin lyhentämään hoitojonoja ja lisäämään potilaiden valinnan vapautta. Isossa-Britanniassa yksityisen vakuutuksen osuus terveydenhuollon rahoituksesta on vain noin kaksi prosenttia ja väestössä kattavuus noin 10 prosenttia. Imperial Collegen professorin Peter Smithin mukaan yksityiset vakuutukset ovat tervetullut lisäresurssi julkisen talouden ahdinkoon, jos ne eivät vaaranna luottamusta julkiseen järjestelmään ja nakerra veronmaksuhalukkuutta.

Taiwanissa otettiin käyttöön universaali sairausvakuutus vuonna 1995. Yksityisten vakuutusten kattavuus on noussut kymmenen vuoden aikana noin kolmesta prosentista 15 prosenttiin. Chang Gung College of Managementin Rachel Lun mukaan yksityisten vakuutusten etuina pidetään sitä, että ne tuovat lisäresursseja terveydenhuoltojärjestelmään sekä parempaa palvelujen laatua ja saatavuutta. Heikkouksiksi mainitaan moraalikato eli palvelujen ylikäyttö sekä mahdollinen sosioekonominen epätasa-arvo.

Konferenssissa kävi ilmi, että terveyspalvelujärjestelmien vertaileva tutkimus on vasta alussa. Tutkijat eivät kykene vielä tässä vaiheessa antamaan yksityiskohtaisia suosituksia siitä, miltä tehokas terveyspalvelujärjestelmä näyttää. Huippututkijoiden yhteinen näkemys tuntuu kuitenkin olevan, että tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmissä korostuu yhden maksajan – valtion tai kansallisen vakuuttajan – rooli. Tämä oli myös konferenssiin videotervehdyksen lähettäneen 91-vuotiaan Nobel-palkitun terveystaloustieteen isänä pidetyn Kenneth Arrown viesti.

Suomalainen kunnallinen rahoitusjärjestelmä ei ole kummallisuus vain länsimaiden keskuudessa, vaan ylipäätään koko maailmassa. Tyhjältä pöydältä terveyspalvelujärjestelmiä suunnittelevat maat (low and middle income countries) ovat siirtyneet ja siirtymässä poikkeuksetta kansalliseen ja julkiseen sairausvakuutusjärjestelmään.’

Heikki Hiilamo
Tutkimusprofessori
etunimi.sukunimi@kela.fi

Hennamari Mikkola
Terveysturvan tutkimuksen päällikkö
etunimi.sukunimi@kela.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *