Mitä on mikrosimulointi?

Vuoden 2012 perusturvamuutoksien vaikutukset (Kela, 2012)

Vuoden 2012 perusturvamuutoksien vaikutukset (Kela, 2012)

Mitä jos vuoden 2012 alusta perusturvaa ei olisi korotettu? Eli jos työttömän peruspäivärahaan eikä toimeentulotukeen olisi tullut tasokorotusta eikä yleistä asumistukea olisi korotettu – millaiset olisivat olleet köyhyysvaikutukset?

Kysymystä voidaan tutkia mikrosimuloinnin avulla. Mikrosimulointi on monipuolinen menetelmä, jossa ohjelmoituja sääntöjä sovelletaan mikrotason aineistoon. Tulonjaon mikrosimulointimallit mallintavat nimensä mukaisesti tulon jakautumista: tällöin lainsäädäntö on ohjelmoitu jollakin ohjelmointikielellä ja aineistona on yksittäisten kansalaisten tuloista ja menoista sekä erilaisista taustatiedoista koostuva aineisto.

Tällä hetkellä Suomessa on käytössä kolme mikrosimulointimallia (TUJA, SOMA ja Jutta). Alussa esitettyyn kysymykseen saa vastauksen Jutta-mallilla tehdyistä simulointilaskelmista (Pertti Honkanen ja Jussi Tervola: Vuoden 2012 perusturvamuutoksien vaikutukset, 2012.)

Vuoden 2012 köyhyysasteen arvioidaan pienentyvän noin 0,4 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna, kun kaikki perusturvan korotukset tehdään. Jos perusturvan korotuksia ei tehdä, köyhyysasteen arvioidaan pienentyvän vain 0,2 prosenttiyksikköä.

Suomen kolmen päällekkäisen mikrosimulointimallin ongelmasta ollaan pian pääsemässä eroon, sillä uuden SISU-mikrosimulointimallin kehitystyö on loppusuoralla. Uuden mallin myötä resurssit saadaan kohdennettua yhden mallin kehitystyöhön ja yhden mallin etuna ovat myös yhtenevät tulokset, kun kaikki käyttävät samaa mallia. SISU-mallia hallinnoi ja kehitystyötä koordinoi Tilastokeskus.

Kelan tutkimusosaston tutkijat ovat olleet vahvasti mukana uuden mallin rakentamisessa. Kelan tutkimusosastolla on ohjelmoitu malliin seuraavia lainsäädäntölohkoja: verotus, lapsi- ja perhe-etuudet, työttömyysturva, Kelan eläkkeet, asumistukietuudet, toimeentulotuki ja sairausvakuutuksen päivärahat. Työssä ovat mukana olleet sekä mikrosimuloinnin konkari, johtava tutkija, Pertti Honkanen, joka on rakentanut myös Jutta-mallin, että nuorempaa kaartia Kelan tutkimusosastolta eli tutkijat Elina Ahola, Filip Kjellberg, Jussi Tervola ja Maria Valaste.

Kansallisten mikrosimulointimallien lisäksi mikrosimulointi antaa mahdollisuuden mielenkiintoisiin kansainvälisiin kokeiluihin. Euroopan unionin EUROMOD-mikrosimulointimallilla on mahdollista kokeilla esimerkiksi, mitä tapahtuisi, jos jossakin EU-maassa otettaisiin käyttöön jonkin toisen EU-maan lainsäädäntö. On myös mahdollista kokeilumielessä luoda EU-tason lainsäädäntöä. Voidaan esimerkiksi miettiä, paljonko lapsiköyhyys alenisi, jos Euroopan unionissa otettaisiin käyttöön perustulo lapsille? Tätä kysymystä on tarkasteltu EUROMOD-julkaisussa Horacio Levy, Christine Lietz and Holly Sutherland: A Basic Income for Europe’s Children? (2006).

Lasten köyhyysaste EU15-alueella oli vuonna 2001 19,2 prosenttia. Jos kaikille EU15-alueen lapsille olisi taattu vuodeksi 2001 242 euron perustulo kuukaudessa, lasten köyhyysasteen arvioitu suuruus olisi ollut 13,3 prosenttia.

Edellä mainitut Kelan tutkijat muodostavat EUROMODin Suomen kansallisen tiimin. Tiimi raportoi Suomen lainsäädännön muutoksista EUROMOD-mallin vastaaville ja lisäksi vastaa sen aineiston muokkauksesta, johon Suomea koskevat simuloinnit perustuvat.

Elina Ahola
Tutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi

Lähteitä:
– Honkanen P, Tervola J. Vuoden 2012 perusturvamuutoksien vaikutukset. Helsinki: Kela, Nettityöpapereita 35, 2012.
– Horacio Levy, Christine Lietz and Holly Sutherland: A Basic Income for Europe’s Children? EUROMOD Working Paper No. EM4/06, 2006.

2 ajatusta “Mitä on mikrosimulointi?”:sta

  1. Hei!
    Sain ystävältäni linkin tähän kirjoitukseen. Jäin ihmettelemään, miksi metodia kutsutaan mikrosimuloinniksi, miksei vaan simuloinniksi? Mainitsit, että aineistot on mikroaineistoja, mutta miten mikroaineisto poikkeaa tavallisesta tutkimusaineistosta?

    kyselee, Tiina

  2. Hei Tiina,

    Monesti erilaiset simuloinnit tehdään makrotasolla, jossa ei mennä yksittäisen perusyksikön tasoon ollenkaan, vaan liikutaan karkeammalla tasolla. Tämä riittää monessa tapauksessa. Mikrosimuloinnin nimessä halutaan painottaa sitä seikkaa, että simulointi tehdään mikroaineistolla eli usein henkilötason aineistolla. Tutkimusaineistot ovat myös usein mikrotasolla.

    T.Jussi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *